Viimeiset kaksi kesää koronapandemiasta kärsineiden kulttuuri-, viihde- ja vapaa-ajan palveluiden kesäsesongista odotetaan tänä vuonna vihdoin yhtä vilkasta kuin ennen koronaa. Toisaalta riskit, kuten ulkomaisten matkailijoiden vähyys erityisesti Uudellamaalla, saattavat näkyä edelleen kävijämäärissä, arvioi Palvelualojen työnantajat Paltan pääekonomisti Martti Pykäri.
Pykärin mukaan tänä kesänä kulttuuri-, viihde- ja tapahtumapalveluiden liikevaihtoon on odotettavissa parinkymmenen prosentin kasvua viime kesästä. Myös työvoiman kysyntä kasvaa, ja pelkästään kesätyöntekijöitä tarvitaan tuhansia.
– Edelliset kaksi kesäsesonkia ovat olleet hyvin vaisuja niin kulttuurin, urheilun kuin muiden tapahtumien osalta. Viime vuodelta peruttiin useampia tapahtumia, ja esimerkiksi useiden urheilusarjojen yleisökeskiarvot jäivät vielä rajoitusten poistuttuakin alhaisiksi. Nyt tilanne näyttää paremmalta. Ihmiset kaipaavat kohtaamisia ja vapaa-ajan palveluihin ja tapahtumiin kohdistuu patoutunutta kysyntää, Pykäri sanoo.
– Tapahtumien ja matkailuyritysten toiminnan suunnittelua vaikeuttaa kuitenkin tänäkin kesänä se, että moni kuluttaja jättää edelleen päätökset kesän tapahtumista viime tippaan peruuntumisten pelossa. Samaan aikaan monien palveluyritysten rahoitusasema on yhä heikentynyt korona-ajan jäljiltä.
Erityisesti Uudellamaalla ulkomaisten matkailijoiden vähyys voi myös rokottaa tapahtumien kävijämääriä. Vielä alkuvuodesta ulkomaisia matkailijoita on saapunut vain kolmasosa vuoden 2019 määrästä, ja kotimaanmatkailu on kohdistunut pääosin muualle Suomeen kuin Uudellemaalle.
Ennen pandemiaa kulttuuri-, viihde- ja tapahtuma-aloilla reipasta kasvua, korona-aikana kymmenien prosenttien pudotus
Kesäsesonki on niin Suomen matkailulle kuin tapahtumille keskeinen. Esimerkiksi meri- ja ilmaliikenteen matkustajamääristä yli 40 prosenttia kertyy toukokuusta alkavalla kesäsesongilla. Viihde- ja virkistysalalla kesäsesonki tuo monelle yritykselle käytännössä lähes koko vuoden tulot.
Vuonna 2020 kulttuuri- ja viihdetoiminnan liikevaihto romahti yli 30 prosenttia. Urheilu- ja virkistyspalveluissa pudotus oli yli 10 prosenttia. Alojen yhteenlaskettu liikevaihto oli vuonna 2019 reilut 2 miljardia euroa, mistä katosi pandemiavuonna 350 miljoonaa.
Kun huomioidaan myös oheispalveluiden, kuten ravitsemuspalveluiden, majoituksen ja kuljetuksen myynnit, menetykset voivat kasvaa noin miljardiin.
Viime vuonna koko vapaa-ajan palveluiden liikevaihto toipui ensimmäisen koronavuoden pudotuksesta vain pari prosenttia. Pandemiaa edeltäneinä viitenä vuotena kulttuuri-, viihde- ja tapahtumapalveluiden liikevaihto kasvoi keskimäärin lähes 8 prosenttia vuodessa. Työllisyys kasvoi vuodesta 2013 vuoteen 2019 yhteensä 14 prosentilla. Koronan seurauksena alojen suoraan työllistämistä 14 000 henkilötyövuodesta leikkautui suuri osa lomautusten tai irtisanomisten myötä.
Lisätiedot:
Martti Pykäri, pääekonomisti, Palvelualojen työnantajat Palta
puh. 044 363 9353
