Kasvuratkaisu #1

Palveluille kannustava kasvuympäristö

Suomi menestyy palveluiden avulla. Epävarmassa maailmassa Suomen tulee luoda palvelualoille vakaa kasvuympäristö ja minimoida politiikkariskit. Näin varmistamme, että Suomi on houkutteleva valinta kansainväliselle pääomalle, sijoittajille, osaajille ja uudistuville yrityksille.

Kilpailemme yhä useammin globaalisti yritysten investoinneista ja kansainvälisistä osaajista. Siksi palvelualojen työpaikkojen ja innovaatioiden syntyminen Suomeen edellyttää kannustavaa kasvuympäristöä.

Kärkitavoitteet

Vauhdikkaampi kasvu: Lisätään TKI-panostuksia: nostetaan t&k-menojen osuus neljään prosenttiin BKT:stä vuoteen 2030 mennessä ja kehitetään investointikannustimia tukemaan yritysten digiloikkaa.

Korkeampi työllisyys: Lisätään työnteon kannustimia mm. ansiotuloverotusta keventämällä ja madalletaan työllistymisen kynnystä kannustinloukkuja purkamalla.

Kilpailukykyinen logistiikka: Huolehditaan liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttamisesta ilman kustannuksia kasvattavia kansallisia erillistoimia.

Toimiva työrauhajärjestelmä: Käynnistetään työrauhajärjestelmän kokonaisuudistus.

Palveluille kannustava kasvuympäristö

Palvelut synnyttävät yhä suuremman osan suomalaisten hyvinvoinnista ja tuovat yhä useamman maamme vientieuroista. Palvelualojen kasvun kotiuttaminen sekä työpaikkojen ja innovaatioiden syntyminen Suomeen edellyttävät kannustavaa kasvuympäristöä. 

Työpaikat ja kasvu syntyvät palvelualoille. Palvelualat tuottavat jo yli 40 prosenttia Suomen BKT:stä, kun vielä 80-luvulla osuus oli 25 prosenttia. Yksityiset palvelut ovat luoneet Suomeen 2000-luvulla yli 330 000 uutta työpaikkaa, ja myös tulevaisuudessa valtaosa uusista työpaikoista syntyy palveluihin. Kannustava kasvuympäristö muodostuu monesta tekijästä, kuten työmarkkinoiden joustavuudesta, verotuksen kilpailukyvystä, yhteiskunnan sääntelystä sekä digitalisaation hyödyntämisestä.

Suomi kilpailee globaalisti niin yritysten investoinneista kuin kansainvälisistä osaajista. Suomi on jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan. Kaukaiselle sijainnillemme emme voi mitään, mutta voimme menestyä rakentamalla kannustavan kasvuympäristön yrityksille sekä kansainvälisille investoinneille ja osaajille. Meidän tulee edetä määrätietoisesti TKI-panostusten lisäämisessä, verotuksen keventämisessä, lupaprosessien sujuvoittamisessa, kannustinloukkujen purkamisessa ja työmarkkinoiden uudistamisessa. 

Sijainnillemme emme voi mitään, mutta voimme menestyä rakentamalla kannustavan kasvuympäristön yrityksille sekä kansainvälisille investoinneille ja osaajille.

Suomen kansainvälinen saavutettavuus on heikentynyt dramaattisesti Venäjän hyökkäyssodan myötä. Venäjän ylilentokielto heikentää Suomen asemaa Euroopan ja Aasian välisen lentoliikenteen pääreittinä. Kansainvälisen konttiliikenteen tasapaino on muuttunut Suomen kannalta epäsuotuisammaksi, kun Venäjälle suuntautuva meriliikenne on vähentynyt merkittävästi. Suomen logistisen aseman muutoksesta tulee luoda kansallinen strateginen arvio sekä laatia toimenpideohjelma kansainvälisen saavutettavuuden vahvistamiseksi. Tällä on merkittävä vaikutus teollisuuden lisäksi myös matkailun saattamiseksi uudelleen kasvu-uralle. Suomen sisäisten yhteyksien vahvistamisen merkitys korostuu, kun Suomen etäisyys markkinoista on kasvanut ulkoisista tekijöistä johtuen.

Työelämän sääntelyn tulee muuttua maailman muutoksen mukana. Yhä suurempi osa työpaikoista syntyy pieniin yrityksiin. On entistä tärkeämpää, että työehdoista voidaan sopia työpaikkatasolla, lähellä työntekijöitä ja työnantajia. Työpaikkakohtaisen sopimisen mahdollisuuksia tulee lisätä lainsäädäntöuudistuksin. Vuosikymmeniä vanha työrauhalainsäädäntö tulee päivittää ja saattaa työelämän sääntely tältäkin osin tasaveroiseksi kilpailijamaiden kanssa. Työrauhasääntelyn kokonaisuudistuksen avulla Suomi asettuisi muiden Pohjoismaiden kanssa samalle viivalle ja parantaisi houkuttelevuuttaan investointikohteena.

Palvelut luovat kestävää kasvua:

Palvelualat tuottavat 41 % Suomen BKT:stä ja vuonna 2020 palveluiden osuus oli 47,9 % koko yhteisöveron nettokertymästä.

Tatu Rauhamäki

Johtaja, Elinkeinopolitiikka

Yksikön johtaja

tatu.rauhamaki@palta.fi

Minna Ääri

Johtaja, Työmarkkinat

Yksikön johtaja

minna.aari@palta.fi

Jari Konttinen

Johtava asiantuntija, Elinkeinopolitiikka

Digitalisaatio ja innovaatiot

jari.konttinen@palta.fi

Petri Laitinen

Toimialapäällikkö, Elinkeinopolitiikka

Liikenne ja logistiikka sekä toimialan ilmastoasiat

petri.laitinen@palta.fi

#PalvelusSuomelle

Panostamalla seuraavalla hallituskaudella uudistuviin palveluihin teemme palveluksen Suomelle.

Kaikki hallitusohjelmatavoitteemme löydät täältä