Paltan Puheenvuoro-sarjassa kuullaan kiinnostavien ihmisten näkemyksiä ajankohtaisista aiheista. Suomessa työikäisen väestön vähentyessä katse on suunnattava aiempaa määrätietoisemmin maahanmuuttoon, korostaa Paltan elinkeinopoliittisen valiokunnan puheenjohtaja Mikael Jungner.
Koronan myötä työllisyyskeskustelu on keskittynyt pitkälti lomautuksiin ja irtisanomisiin, mutta Suomen väestörakennetta se ei ole muuttanut. Monia kasvuhaluisia yrityksiä vaivaa koronasta huolimatta osaajapula.
Normaalitilanteessa maailmalla liikkuvat pääomien, tavaroiden ja palveluiden ohella ihmiset, usein myös työn perässä. Pandemia on hidastanut globaaleja liikkeitä, mutta Suomen työllisyyshuolet eivät ole kadonneet. Työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntijatyöryhmän tuoreen arvion mukaan Suomi tarvitsee 100 000 ulkomaista osaajaa vuoteen 2030 mennessä.
– Käynnissä on tiukka kisa osaajista ja yrittäjistä. Kilvassa on kaksi osaa tarjolla: maat joista muutetaan ja maat, joihin muutetaan. Edelliset kuihtuvat ja jälkimmäiset kukoistavat, sanoo Paltan elinkeinopoliittisen valiokunnan puheenjohtaja Mikael Jungner.
”Kilvassa on kaksi osaa tarjolla: maat joista muutetaan ja maat, joihin muutetaan. Edelliset kuihtuvat ja jälkimmäiset kukoistavat.”
Osaavan työvoiman tarvetta on etenkin palvelualoilla, joille valtaosa uusista työpaikoista syntyy. Paltan tuoreen kyselyn perusteella palvelualoja uhkaa tulevaisuudessa entistä vakavampi osaajapula.
Ajankohtaisessa työllisyyskeskustelussa painopiste on ollut enemmän työvoimassa kuin työikäisen väestön kasvattamisessa. Suomessa työikäisen väestön vähentyessä katse on kuitenkin suunnattava maahanmuuttoon aiempaa määrätietoisemmin.
– Koronakriisistä huolimatta osaavan työvoiman saatavuus on merkittävin kasvun este monelle kasvuhaluiselle yritykselle. Syntyvyys on ennätysmatala ja työikäinen väestö vähenee vauhdilla. Siksikin tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa, Jungner toteaa.
Työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan monenlaisissa töissä
Suomi on ottamassa ensi syksynä käyttöön kansallisen D-viisumin EU:n ulkopuolelta tulevien huippuosaajien rekrytoinnin ja maahantulon sujuvoittamiseksi. Ulkoministeriön esityksen lausuntokierros päättyy 19. maaliskuuta.
Nyt valmisteilla olevaa D-viisumia esitetään kuitenkin kohdennettavaksi vain hyvin rajatulle joukolle, ja se koskee tarkasti määriteltyjä erityisasiantuntijoita, startup-yrittäjiä sekä heidän perheenjäseniään, joille on myönnetty oleskelulupa. D-viisumin käyttöönotto sekä valmisteltavat erityisosaajien ja kasvuyrittäjien pikakaista ja alustavaan elpymissuunnitelmaan sisällytetyt toimenpiteet ovat tärkeitä. Silti yhä kunnianhimoisempia toimenpiteitä tarvitaan työperäisen maahanmuuton edistämiseksi.
– Tarveharkinnan poistamiseen ei yhdenkään hallituksen rohkeus ole riittänyt, vaikka suorittavan työn tekijöistäkin on pulaa, Jungner toteaa.
”Tarveharkinnan poistamiseen ei yhdenkään hallituksen rohkeus ole riittänyt, vaikka suorittavan työn tekijöistäkin on pulaa.”
Työn määrä taloudessa ei ole vakio, jolloin työn tarjonnan kasvattaminen lisää myös työn kysyntää. Asenteissa olisi kuitenkin varaa parantaa: maahanmuuttaja törmää harvemmin asiakaslähtöisyyteen. Myös yritysten kannalta näkyviä tuloksia saadaan aikaan liian hitaasti.
– Oletamme, että Suomi tekee maahanmuuttajille palveluksen päästäessään heidät tänne. Siksi maahanmuuttajille asetetaan erilaisia tiukkoja ehtoja esimerkiksi työnteon osalta ja odotutetaan heitä hallintobyrokratian rattaissa jopa vuosikausia, Jungner toteaa.
Palvelualojen suuri muutos
Akuutin koronakriisin ollessa monessa palveluyrityksessä arkipäivää, on hyvä katsoa asioita myös laajemmalla perspektiivillä. Jungner on tarkastellut palvelualojen muutosta vuosien ajan läheltä, ensin Microsoftilla, sitten Yleisradion toimitusjohtajana, puoluesihteerinä, poliitikkona ja nyt viestintätoimisto Kreab Helsingin toimitusjohtajana.
– Murroksessa on monta ajuria, jotka näkyvät erityisesti palvelualoilla. Palvelujen luonne on muuttunut. Aiemmin ajateltiin usein, että palvelujen tuottamisen ja kuluttamisen täytyy tapahtua samassa paikassa. Näin ei kuitenkaan enää ole.
Palvelualojen taannoisessa osaajabarometrissa selvisi, että suurin syy yritysten rekrytointivaikeuksiin on se, ettei työnhakijoiden osaaminen vastaa yritysten tarpeita.
Jungnerin mukaan uuden oppimisen pitäisikin olla jatkuvasti läsnä jokaisen ihmisen arjessa.
– Muutosta ja disruptiota vastaan on hyödytöntä taistella. Organisaation rooli ja tehtävä on tukea yksilön osaamisen kehitystä.
