Niin EU:ssa kuin täällä kotimaassa pohditaan tavoitteita Euroopan digitaaliselle tulevaisuudelle vuodelle 2030. Komissio teki viime vuoden puolella ehdotuksensa Euroopan digitaaliseksi kompassiksi, joka velvoittaa jäsenmaita laatimaan myös omat suunnitelmansa, eli kansalliset kompassit.
Kansallinen työ lähtikin käyntiin reippaasti ja Suomi otti tavoitteekseen tehdä ensimmäisenä jäsenmaana kansallisen kompassin. Keskustelua on käyty työpajoissa sidosryhmien kanssa. Tämä on positiivista avoimen valmistelun näkökulmasta, ja keskustelu on ollut hedelmällistä. Luonnos Suomen kansalliseksi digikompassiksi on tarkoitus lähettää lausunnoille kevään aikana.
Komission ehdotuksessa digitaalinen kompassi on jaettu neljään osa-alueeseen: osaaminen, turvalliset ja kestävät digitaaliset infrastruktuurit, yritysten digitaalinen muutos sekä julkisten palvelujen digitalisointi.
Olemme jo monissa digitalisaatiota mittaavissa vertailuissa kärjessä, minkä esimerkiksi ETLA:n toteuttama Digibarometri on osoittanut usean vuoden ajan. Lisäksi EU:n ehdottamia mittareita tarkasteltaessa olemme esimerkiksi pilvipalvelujen yrityskäytössä jo saavuttaneet EU:n digikompassin tavoitteet. Olemme EU:ssa edelläkävijöitä muun muassa 5G:n käyttöönoton osalta.
Tavoitteiden ja mittareiden asettaminen on kuitenkin tärkeää ja jäsenmaat lähtevät liikkeelle erilaisista lähtökohdista. Suomikaan ei kaikessa onnistu. Esimerkiksi kaikkien viranomaispalveluiden digitalisointi on ollut tavoitteena ainakin kahdella hallituskaudella, mutta käytännössä yrityksille ja yhteisöille tarjottavien julkisten digipalveluiden osalta emme pääse vielä edes lainsäädännön edellyttämälle tasolle.
Vaikka erilaisissa rankingeissa moni EU-maa sijoittuu hyvin, tämä ei silti näytä realisoituvan digiliiketoiminnassa ja digitaalisten palveluiden kehittämisessä. Euroopassa ei synny globaaleja digialustoja.
Vaikka erilaisissa rankingeissa moni EU-maa sijoittuu hyvin, tämä ei silti näytä realisoituvan digiliiketoiminnassa.
Sosiaalinen kanssakäyminen ja myös liiketoiminta on kasvavissa määrin järjestäytynyt yhdysvaltalaisille alustoille. Kiinan verkkokauppamarkkina puolestaan on suurempi kuin Euroopan ja Yhdysvaltojen vastaavat markkinat yhteensä. Kiinalaiset ovat kehittäneet saumattomasti mobiilisti toimivia palveluita, joista täällä vielä haaveillaan. Luonnollisesti me emme tarvitse vahvaa valtion valvovaa silmää tai viranomaisille avattavia takaportteja, mutta jotain opittavaa Euroopalla tilanteesta olisi.
Nyt kun Euroopassa pohditaan digitaalista tulevaisuutta ja asetetaan sille tavoitteita, tulisi myös Euroopan kilpailukykyvaje digitaalisissa palveluissa ottaa vakavasti huomioon. Vaarana on, että loputkin palvelut hoidetaan jatkossa Euroopan ulkopuolisten yritysten toimesta, jos oma palvelutuotantomme ei kehity. Toinen kehityskulku on, että siirrymme kohti kolminapaista ja blokkiutunutta maailmaa, jossa meillä on suljettu kiinalainen, eurooppalainen ja yhdysvaltalainen järjestelmä omine palomuurineen ja regulaatioineen.
EU:n sääntelyinto digitaaliseen ympäristöömme on hengästyttävä ja voi pahimmillaan johtaa juuri blokkiutumiseen. Muun muassa GDPR, ePrivacy, DGA, DSA, DSM, AI Act sekä Data Act ovat tuoreita lainsäädäntöhankkeita EU:ssa. Niiden (yhteis-)vaikutusta eurooppalaisten digitaalisten palveluiden kehittämiseen ei voi tietää, mutta Euroopan globaalia kilpailukykyä niiden on vaikea kuvitella parantavan.
EU:n sääntelyinto digitaaliseen ympäristöömme on hengästyttävä ja voi pahimmillaan johtaa blokkiutumiseen.
Toki digitaalinen maailma tarvitsee myös sääntelyä, mutta huonon ja liiallisen sääntelyn lopputuloksena voi olla huonosti toimivia palveluita, käyttäjiä kiusaavia turhia klikkauksia sekä innovaattoreiden, sijoittajien ja globaalien jättien kiinnostuksen vähentymistä Eurooppaa kohtaan.
Siksi olisi keskeistä, että osana digitaalista kompassia EU:n komissio toteuttaisi perusteellisen kilpailukykyarvioinnin koskien viime vuosina käyttöönotettuja ja esitettyjä digitaalista toimintaympäristöä koskevia aloitteita. Euroopan regulaatioympäristön ja yleisemmän toimintaympäristön kilpailukykyä tulisi arvioida erityisesti suhteessa Yhdysvaltoihin ja Kiinaan.
EU:n ehdotus digitaalisesta kompassista vuoteen 2030. Lähde: Euroopan komissio.
Jari Konttinen
Johtava asiantuntija, Elinkeinopolitiikka
Digitalisaatio ja innovaatiot
jari.konttinen@palta.fi
