Suomessa on tavoiteltu jo vuodesta 2015 lähtien kaikkien julkisten palveluiden digitalisointia. Tavoitetta ei ole saavutettu, vaikka Suomi keikkuu kansainvälisten digivertailujen kärjessä. Tällä hetkellä yrityksille ja yhteisöille tarkoitetut digipalvelut eivät kokonaisuudessaan saavuta edes lainsäädännön edellyttämää tasoa. Tuottavuuden parantamiseksi asia on nyt syytä ratkaista tulevan hallituksen toimesta perusteellisella toimenpideohjelmalla.
Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta (2019/306) edellyttää muun muassa, että viranomaisen on tarjottava jokaiselle mahdollisuus toimittaa asiointitarpeeseensa liittyvät sähköiset viestit ja asiakirjat käyttäen digitaalisia palveluita tai muita sähköisiä tiedonsiirtomenetelmiä. Tähän ei useissa asiointipalveluissa päästä.
Juha Sipilän hallituksen ohjelmassa vuonna 2015 asetettiin tavoitteeksi, että hallituskauden aikana ”määrätietoisella johtamismallilla on kehitetty käyttäjälähtöiset, tuottavuutta ja tuloksellisuutta nostavat yhden luukun digitaaliset julkiset palvelut”. Lisäksi ohjelmassa linjattiin, että ”julkinen hallinto sitoutuu kysymään samaa tietoa kansalaisilta ja yrityksiltä vain kerran”.
Sanna Marinin hallituksen ohjelmaan vuonna 2019 puolestaan kirjattiin, että ”rakennetaan digitalisaation edistämisen ohjelma, jonka myötä julkiset palvelut on oltava kansalaisten ja yritysten digitaalisesti saatavilla vuoteen 2023 mennessä”.
Tavoitteista ei siis ole epäselvyyttä tai ristiriitoja poliitikkojen, virkamiesten tai yritysten kesken – kaikki tavoittelevat sitä, että yritysten velvoitteet viranomaisten kanssa voidaan hoitaa sähköisiä asiointikanavia pitkin, ilman käyntiasiointia tai fyysisten dokumenttien lähettelyä.
Suomi pitää kärkisijaa EU:n DESI -mittauksessa, jolla kuvataan kunkin EU-maan digitaalista toimintakykyä ja sen kehitystä. Emme kuitenkaan kykene täyttämään lainsäädännöllisiä velvoitteita yrityksille ja yhteisöille palveluiden tarjoamisen suhteen. Valtiovarainministeriön raportin perusteella jopa 62 prosenttia valtionhallinnon eri asiointipalveluista ei täytä nykylainsäädännön vaatimuksia. Kuntahallinnon osalta luku on 46 prosenttia.
Aikeet ovat olleet hyvät, mutta toimeenpano on ontunut. Tai asialta on puuttunut vahva poliittinen tahto. Haasteiksi on tunnistettu muun muassa kuntien erilainen koko, jonka myötä kehittämisresurssit eivät jakaudu tasaisesti. Suomalainen siiloutunut hallintokulttuuri ei myöskään usein taivu asiakaslähtöisten palveluiden kehittämiseen.
Lisäksi lainsäädäntö asettaa esteitä viranomaisten hallussa olevan tiedon monipuoliselle hyödyntämiselle. Lainsäädännön kehittämistarpeita on hyvin kuvattu Valtiovarainministeriön lainsäädännöllisessä selvityksessä, jonka ehdotukset on syytä laittaa toimeenpanoon heti uuden hallituksen toimesta.
Toteutumattomien tavoitteiden vuoksi, seuraavaankin hallitusohjelmaan on syytä kirjata tavoite kaikkien julkisten palveluiden digitalisoinnista.
Tarvitaan riittävän kunnianhimoinen toimenpideohjelma, jonka takana on myös poliittista tahtoa. Ei myöskään ole syytä tyytyä lainsäädännöllisen minimin toteuttamiseen, vaan tavoitteeksi on asetettava pitkälle viety automaatio ja tietorajapintojen tehokas hyödyntäminen. Tarvitaan viranomaisten ja kuntien yhteistoteutuksia asiointipalveluiden kehittämiseksi ja tässä yhteydessä myös yritysten osaamista tulisi julkisten hankintojen kautta hyödyntää täysimääräisesti.
Palvelus Suomelle = Paltan hallitusohjelmatavoitteet
Lue lisää hallitusohjelmatavoitteistamme
Jari Konttinen
Johtava asiantuntija, Elinkeinopolitiikka
Digitalisaatio ja innovaatiot
jari.konttinen@palta.fi
