09.04.2021 -

Työllisyyden lisääminen vaatii kehysriihestä aktiivisia toimia

Minna Ääri

Johtaja, Työmarkkinat

, , ,

Katse tulevaisuuteen ja entistä elinvoimaisempiin työmarkkinoihin on erityisen tärkeää nyt, kun koronakriisi kurittaa monia yrityksiä. Myös moni Paltan edustamien palvelualojen yrityksistä on pitkittyneestä pandemiasta johtuen todella vaikeassa tilanteessa ja tarvitsee pikaisesti taloudellista tukea. Tarvitsemme myös aktiivisia työllisyyttä tukevia toimia, kuten paikallisen sopimisen lisäämistä yrityksissä sekä työttömyysturvan uudistamista. 

Viimeistään huhtikuun kehysriihessä hallituksen tulee tehdä konkreettisia ja vaikuttavia päätöksiä työllisyystoimista. Muuten tälle hallituskaudelle tavoitteeksi asetettu 80 000 lisätyöllisen määrä ei tähän asti tehdyillä toimenpiteillä ole toteutumassa. Palvelualat ovat avaintekijä sekä työllisyysasteen nostamisessa että koronakriisistä toipumisessa, ja siksi niiden työllistämisen edellytyksistä on huolehdittava.  

Yksityiset palvelut ovat Suomen suurin työllistäjä, ja valtaosa uusista työpaikoista syntyy edelleen juuri palvelualoille. Koronasta huolimatta Paltan ennusteen mukaan yksityisten palvelualojen työllisyys nousee tänä vuonna yhteensä 5 000 työllisellä. Näkymät palvelualoilla ovat kuitenkin hyvin kaksijakoiset ja erot korostuneen suuria. Esimerkiksi liikenteen ja logistiikan toimialalta odotetaan katoavan 9 000 työpaikkaa pääasiassa henkilöliikenteestä, kun puolestaan yritys- ja asiantuntijapalveluihin ennustetaan jopa 10 000 työllisen kasvua. 

Paikallista sopimista tarvitaan – yksi ja sama ratkaisu ei sovi kaikille 

Paikallisen sopimisen edistäminen on pitkään ollut työmarkkinoiden tavoitteena. Käytännössä kehitys on kuitenkin ollut valitettavan hidasta. Myöskään lainsäädännön kehittäminen paikallista sopimusta suosivaksi ei ole edennyt. Entisestään painetta konkreettisten edistysaskeleiden ottamiseksi toi Teknologiateollisuuden hiljattainen päätös oman työmarkkinastrategiansa muutoksesta. 

Paikallista sopimista on tärkeää edistää sekä lainsäädännön kautta että TES-teitse. Paikallisen sopimisen tulisi olla mahdollista myös järjestäytymättömissä yrityksissä ja niissä järjestäytyneissä yrityksissä, joissa ei ole työehtosopimuksen edellyttämää luottamushenkilöä. Tämä on arkipäivää entistä useammalla työpaikalla.  

Yritysten tilanteet ovat erilaisia eikä yksi ratkaisu sovi kaikille. Siksi on oltava mahdollisuus neuvotella paikallisesti muun muassa työaikajärjestelyistä ja palkkaratkaisuista juuri yrityksen, sen asiakkaiden ja henkilöstön tarpeita kuunnellen.  

Esimerkkinä tilanne, jossa yrityksessä voitaisiin tehdä paljon töitä silloin, kun kysyntääkin on paljon. Näin onnistuttaisiin palvelemaan asiakasta tämän edellyttämällä tavalla, mikä vahvistaisi liikesuhdetta ja petaisi paremmat mahdollisuudet voittaa tilauksia tältä asiakkaalta jatkossakin. Samalla hyvä maine leviäisi laajemmalle ekosysteemissä: ”Siellä osataan tehdä bisnestä ja reagoida markkinoiden tarpeeseen”.  

Tämä asenne ja tilanteiden ratkaisemisen halu tarkoittaa työtä, työn säilymistä ja mahdollisia uusia rekrytointeja yritykseen; yrityksen menestymistä ja työntekijöiden työpaikkojen turvaamista, minkä varaan on hyvä rakentaa yhteistyötä.   

Kun fakta on se, että monissa järjestäytyneissäkään yrityksissä ei löydy luottamushenkilöä, on syytä kohdata tosiasiat ja uudistaa lainsäädäntöä vastaamaan reaalimaailmaa. Meillä on oltava luottoa siihen, että yrityksissä työnantaja ja työntekijät osaavat ja pystyvät asioista sopimaan, sillä molemmat tarvitsevat toisiaan.  

Paikallinen sopiminen edistää bisneksen tekemistä paikallinen sopimus kerrallaan

Käytännössä paikallinen sopiminen tarkoittaa hyvin perusteellista keskustelua yrityksen markkina- ja taloustilanteesta; mitkä ovat kasvualueita ja mitä osaamista niissä tarvitaan tulevaisuudessa, mitä täytyy tapahtua, että yritys pärjää kilpailussa. Toimenpiteet ovat asioiden esittämistä, kysymyksiin vastaamista, yhteistä pohdintaa, yhteisen ratkaisun hakemista ja lopulta siitä sopimista. Ylpeyttä siitä, että saatiin meille toimiva ratkaisu.  

Paikallinen sopiminen edistää bisneksen tekemistä paikallinen sopimus kerrallaan: hyödyt koskevat yritystä, sen asiakkaita ja sen ekosysteemiä sekä suoraan että välillisesti. Yritysten liiketoiminta vahvistuu, ne pärjäävät kovassa kilpailussa ja niillä on edellytykset pitää työntekijöistään hyvää huolta. Myös työntekijöiden osaaminen kasvaa, minkä varaan tulevaisuutta on aina parempi rakentaa.  

Työn tekemisen tulee olla työttömyysturvaa kannattavampaa 

Paikallisen sopimisen lisäksi työlainsäädäntö tarvitsee uudistamista muiltakin osin.  Työllisyystalkoissa tulee uudistaa myös työttömyysturvaa siten, että se kannustaa työn vastaanottamiseen. Se tarkoittaa kannustinloukkujen purkamista työn verotuksessa ja etuuksissa.  

Työn vastaanottamisen tulee aina olla taloudellisesti kannattavampaa ja houkuttelevampaa kuin työstä kieltäytyminen. Tästä syystä työttömyysturvan työssäoloehdon pidentäminen, 7 päivän omavastuun palauttaminen, tuen tason porrastaminen työttömyyden keston perusteella ja enimmäiskeston lyhentäminen parantaisivat työntekemisen mielekkyyttä.  

Suomi on aina rakentunut työtä tekemällä. Se on resepti kasvuun myös tulevaisuudessa. 

Kasvukiri palveluista – Paltan viestit kehysriiheen

Suomi tarvitsee kasvukirin, ja avainroolissa on palvelutalous. Hallituksen puoliväliriihestä tarvitaan panostuksia palveluvientiin, aktiivisia työllisyystekoja ja vähähiilisen liikenteen edistämistä. Tutustu kaikkiin Paltan kasvuratkaisuihin alla olevasta linkistä ja osallistu keskusteluun Twitterissä: #KasvukiriPalveluista.

Lue lisää

Minna Ääri

Johtaja, Työmarkkinat

Yksikön johtaja

minna.aari@palta.fi

Pysy ajan tasalla palvelualoja ja työmarkkinoita koskevista aiheista, seuraa meitä sosiaalisen median kanavissamme Twitterissä, LinkedInissä, Instagramissa ja Facebookissa sekä liity uutiskirjeemme tilaajaksi.

Tältä kirjoittajalta myös