23.11.2022 -

Vanhoja kilpailukieltosopimuksia koskeva siirtymäaika päättyy 31.12.2022 – Käy läpi ja irtisano tarpeettomat kilpailukiellot viimeistään marras-joulukuussa!

Harri Gröhn

Asiantuntija, Työmarkkinat

,

Kilpailukieltosopimuksella tarkoitetaan erillistä sopimusta tai esimerkiksi työsopimuksen ehtoa, jonka tarkoituksena on rajoittaa työntekijän oikeutta siirtyä työnantajan kilpailijoiden palvelukseen ja harjoittaa kilpailevaa toimintaa omaan lukuunsa työsuhteen päättymisen jälkeen. Kilpailukieltosopimuksen tekemistä työntekijän kanssa on rajoitettu, ja sille on aina oltava erityisen painava syy.

Ennen 1.1.2022 työnantajan tuli maksaa kilpailukieltosopimuksesta työntekijälle kohtuullinen korvaus ainoastaan, mikäli kilpailukiellon kesto ylitti 6 kuukautta. Viime vuodenvaihteessa voimaan tulleen lakiuudistuksen myötä korvausvelvollisuus koskee jatkossa myös lyhyempiä enintään 6 kuukauden pituisia kilpailukieltosopimuksia, ja myös korvauksen suuruus määräytyy suoraan lain perusteella.

Enintään 6 kuukautta kestävissä sopimuksissa korvauksen tulee olla vähintään 40 prosenttia työntekijän tavanomaisesta palkasta. Mikäli kilpailukieltosopimuksen kesto ylittää 6 kuukautta, tulee korvauksen olla koko rajoitusajalta vähintään 60 prosenttia työntekijän tavanomaisesta palkasta. Yli 12 kuukautta kestävistä rajoituksista sopiminen on jatkossakin kiellettyä, ellei kyse ole johtavassa asemassa olevasta työntekijästä.

Uudistuksen yhteydessä on säädetty kilpailukieltosopimuksiin sovellettavista irtisanomisajoista. Irtisanomisajan on oltava vähintään kolmasosa kilpailunrajoitusajan pituudesta ja vähintään 2 kuukautta. Lisäksi laki nimenomaisesti kieltää kilpailukieltosopimuksen irtisanomisen sen jälkeen, kun työntekijä on irtisanonut työsuhteensa.

Työnantajan tulisi viimeistään nyt käydä kaikki kilpailukieltosopimukset läpi ja arvioida, onko valmis maksamaan niistä työntekijälle korvausta työsuhteen päättyessä.

Uusia säännöksiä on sovellettu 1.1.2022 alkaen voimaantulon jälkeen tehtyihin kilpailukieltosopimuksiin. Ennen 1.1.2022 tehtyjä ns. vanhoja kilpailukieltosopimuksia koskeva vuoden mittainen siirtymäaika päättyy 31.12.2022.

Siirtymäajan kuluessa työnantaja voi irtisanoa ennen 1.1.2022 tehdyn kilpailukieltosopimuksen ilman irtisanomisaikaa myös sen jälkeen, kun työntekijä on itse irtisanoutunut. Uusi korvausvelvollisuus ei koske vanhoja kilpailukieltosopimuksia, mikäli kilpailunrajoitusaika ajoittuu kokonaisuudessaan vuoden 2022 puolelle.

Siirtymäajan jälkeen, eli 1.1.2023 alkaen muun muassa uusi korvausvelvollisuus koskee myös vanhoja kilpailukieltosopimuksia. Työnantaja ei myöskään voi enää irtisanoa kilpailukieltosopimusta siirtymäsäännöksen perusteella ilman irtisanomisaikaa. Näin ollen, mikäli kilpailukieltosopimuksia ja niiden tarpellisuutta ei vielä ole käyty läpi, niin käsillä ovat viimeiset hetket tehdä se ilman riskiä korvausvelvollisuudesta.

Esimerkkejä

Miten kilpailukieltosopimus kannattaa irtisanoa?

  • Irtisanomiselle ei ole muotovaatimuksia, mutta kirjallinen irtisanomisilmoitus on suositeltava selkeyden ja dokumentoinnin vuoksi. Näin vältetään epäselvyydet siitä, onko kilpailukieltoehto irtisanottu vai ei, sekä tilanne, jossa työnantaja maksaisi vahingossa myöhemmin korvausta jo irtisanotun kilpailukieltoehdon perusteella.
  • Irtisanominen on yksipuolinen oikeustoimi, eli asiasta ei tarvitse neuvotella tai sopia työntekijän kanssa.
  • Mikäli irtisanottavia kilpailukieltosopimuksia on useita, on selkeintä irtisanoa kukin sopimus erikseen ko. työntekijälle osoitetulla irtisanomisilmoituksella.
  • Mahdolliset irtisanomiset on hyvä tehdä hyvissä ajoin ennen siirtymäajan päättymistä etenkin niissä tapauksissa, joissa työntekijä on jäämässä lomalle joulukuun lopussa.

Työntekijällä on ennen 1.1.2022 tehty kilpailukieltosopimus (6 kk) ja hän on irtisanonut työsuhteensa, joka on päättymässä 1.12.2022. Tuleeko työnantajan maksaa rajoitusajalta korvausta?

  • Koska kyse on ennen uudistuksen voimaantuloa tehdystä kilpailukieltosopimuksesta, voi työnantaja siirtymäsäännösten perusteella irtisanoa kilpailukieltosopimuksen ilman irtisanomisaikaa siitä huolimatta, että työntekijä on irtisanoutunut. Tällöin työnantajalla ei ole korvausvelvollisuutta, ja vastaavasti työntekijä voi halutessaan siirtyä kilpailijan palvelukseen työsuhteen päätyttyä.
  • Mikäli työnantaja haluaa pitää kilpailukiellosta kiinni, eikä kilpailukiellosta ole sovittu korvausta sopimuksessa, lasketaan korvaus seuraavasti: Uutta lainsäädäntöä sovelletaan ennen 1.1.2022 tehtyihin kilpailukieltosopimuksiin 1.1.2023 alkaen. Näin ollen työnantajan tulee maksaa korvausta vuoden 2023 puolelle menevältä rajoitusajalta, eli tässä tapauksessa ajalta 1.1.-31.5.2023 40 % työntekijän palkasta. Korvaus maksetaan kuukausittain yhtiön normaalina palkanmaksupäivänä, ellei työsuhteen päättyessä sovita toisin.

Työntekijällä on ennen 1.1.2022 tehty kilpailukieltosopimus (12 kk), josta on sovittu vanhan lain mukainen kohtuullinen korvaus. Koskeeko uusi korvausvelvollisuus häntä?

  • Siirtymäsäännöksen mukaan uutta lainsäädäntöä ei sovelleta siirtymäajan jälkeenkään kilpailukieltosopimukseen, jossa on sovittu aiemman lainsäädännön mukaisesta kohtuullisesta korvauksesta, ja kyseinen korvaus on maksettu tai sitä on alettu maksaa ennen lain voimaantuloa, eli ennen 1.1.2022. Mikäli maksamista ei ole aloitettu, koskee uusi korvausvelvollisuus 1.1.2023 alkaen myös ko. työntekijää.

Työntekijä on irtisanottu toiminnan uudelleenjärjestelyjen seurauksena. Tuleeko hänelle maksaa korvausta kilpailukieltosopimuksen perusteella?

  • Kilpailukieltosopimus ei sido osapuolia, mikäli työsuhde päättyy työnantajasta johtuvasta syystä. Korvausvelvollisuutta ei tässä tapauksessa ole.

Harri Gröhn

Asiantuntija, Työmarkkinat

Mm. kiinteistöpalveluala, museoala

harri.grohn@palta.fi

Pysy ajan tasalla palvelualoja ja työmarkkinoita koskevista aiheista, seuraa meitä sosiaalisen median kanavissamme Twitterissä, LinkedInissä ja Instagramissa.

Tältä kirjoittajalta myös