Palvelualojen työnantajat Paltan mukaan tänään julkaistussa Suomen elpymissuunnitelmassa eli kestävän kasvun ohjelmassa olisi pitänyt uskaltaa tehdä rohkeampia valintoja uuden kasvun luomiseksi sekä panostaa vieläkin vahvemmin digitalisaatioon.
– Digitalisaation edistäminen ja vihreä siirtymä ovat erinomaisia tavoitteita, ja on hyvä että EU:n elpymispaketin rahoja käytetään näihin tarkoituksiin. Muun muassa reaaliaikatalouden edistäminen, digirata ja jatkuvan oppimisen digitalisaatio-ohjelma ovat tervetulleita hankkeita. Kokonaisuutena suunnitelmassa olisi voinut keskittyä vielä voimakkaammin juuri uuden kasvun luomiseen. Sote-palveluiden saamaa suurta pottia on vaikea perustella tästä näkökulmasta, Paltan elinkeinopolitiikan johtaja Tatu Rauhamäki sanoo.
Palta jäi kaipaamaan myös vahvempaa tukea kasvavalle ja digitalisoituvalle palvelutaloudelle sekä palveluiden viennille. Aineettomaan pääomaan eli tutkimukseen, kehitykseen, ohjelmistoihin ja tietokantoihin olisi tullut ohjata enemmän tki-rahoitusta.
– Business Finland -vetoisen palvelutaloutta tukevan tki-toimenpideohjelman kautta olisimme saaneet tehokkaasti monipuolistettua Suomen elinkeinorakennetta ja nostettua tuottavuutta. Kehysriihessä päätetyn parlamentaarisen tki-panostuksia pohtivan työryhmän rooli nousee nyt entistäkin tärkeämmäksi, Rauhamäki toteaa.
Esimerkiksi Ruotsi panostaa tuottavuutta parantaviin investointeihin eli tutkimukseen, kehitykseen ja ICT:hen lähes tuplaten Suomeen verrattuna. Maassa kasvu on syntynyt lähes yksinomaan yksityisissä palveluissa. OECD onkin nostanut Suomen kansantalouden suurimmaksi ongelmaksi kilpailijamaita alemman työn tuottavuuden.
Korona osunut ankarasti palveluihin, tukea elpymiseen tarvitaan
Palvelualat ovat keskeisessä roolissa koronasta elpymisessä. Yksityiset palvelut ilman kauppaa tuottavat 42 prosenttia Suomen BKT:stä. Vielä 1980-luvulla vastaava luku oli 25 prosenttia. Palveluiden vienti kattaa kolmanneksen Suomen viennistä ja on tuonut 2000-luvulla kaksi kolmasosaa sen arvon kasvusta. Palveluiden vienti on kuitenkin saanut kovan iskun koronakriisissä. Palveluviennin arvo tippui viime vuonna 16 prosenttia.
Myös palvelutoimialojen liikevaihto kokonaisuudessaan jäi viime vuonna noin kymmeneksen edellisvuodesta. Toimialakohtaiset erot ovat suuria, ja myös tänä vuonna tilanne on heikko monilla palvelutoimialoilla, kuten viihteessä ja virkistyksessä sekä liikenteessä ja logistiikassa. Pahiten kärsineillä aloilla liikevaihdon pudotukset ovat olleet alkuvuodesta jopa 80 prosenttia viime vuoteen verrattuna.
Palvelualat ovat Suomen suurin työllistäjä. Ne ovat luoneet Suomeen yli 380 uutta työpaikkaa 2000-luvulla ja ne työllistävät yli miljoona ihmistä Suomessa, eli yli puolet yksityisestä sektorista.
Lisätiedot
Elinkeinopolitiikan johtaja Tatu Rauhamäki, 050 521 2907, tatu.rauhamaki@palta.fi
Palvelualojen työnantajat Palta ry
