Palveluiden tuonti ja vienti ovat kasvaneet merkittävästi viimeisen 10 vuoden aikana. Yhä suurempi osa palveluista on tullut alttiiksi kansainväliselle kilpailulle. Osa palveluista on sellaisia, joita voidaan tuottaa eri paikassa kuin ne kulutetaan. Niitä voidaan siis viedä ja tuoda samalla tavalla kuin fyysisiä tavaroita. Keskeisenä mahdollistajana on ollut digitaaliteknologian kehittyminen, selviää tänään julkaistusta Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan raportista ”Palvelualat kansainvälisessä kilpailussa”. Tutkimus on Palvelualojen työnantajat Paltan tilaama ja rahoittama.
– Palta halusi tarkemmin selvittää, missä määrin palveluliiketoiminta on muuttunut globaaliksi kilpailuksi ja paljonko olemme menettäneet palveluista syntyvää arvonlisää muualle ja päinvastoin. Suomen talous on palveluvaltainen, joten asemamme kansainvälisessä markkinassa vaikuttaa suoraan taloudelliseen hyvinvointiimme, perustelee Paltan elinkeinopolitiikan johtaja Tatu Rauhamäki.
Suomessa palveluvienti on keskittynyttä kapeille harteille; It- ja ohjelmistopalvelut kattavat 44% koko palveluviennistä. Suomen kilpailijamaissa, kuten Ruotsissa, palveluviennin kenttä on huomattavasti laajempi. Tutkimuksen mukaan myös palvelujen tuonti Suomeen on kasvanut. Palvelujen osuus kokonaistuonnista on Suomessa varsin suuri verrattuna moniin muihin EU-maihin.
Yritykset käyttävät muista maista tuotuja palveluja tuotantopanoksinaan eli välituotteina ja jo lähes puolet Suomen koko välituotetuonnista on nykyään palveluja. Palveluluonteisia välituotteita ovat mm. markkinatutkimus-, arkkitehti- ja taloushallintopalvelut, mutta myös monia muita palveluita yritykset käyttävät joko suoraan tai epäsuorasti tuotantopanoksinaan.
Kotimarkkinat eivät enää suojaa palveluita kuten ennen
Palveluilla käydään yhä enemmän kansainvälistä kauppaa. Viimeisten kymmenen vuoden aikana palvelukauppa on kasvanut BKT:ta nopeammin niin Suomessa kuin koko EU-alueellakin. Kasvua on ollut niin palvelujen tuonnissa kuin viennissä. EU:n ulkopuolinen alue on niin Suomelle kuin monelle muullekin vertailumaalle tärkeä markkina-alue. Suomen palveluviennin ykkösmaa on Yhdysvallat.
– Viennin lisäämisen tähtäävät toimenpiteet ovat tärkeitä, mutta samalla on ymmärrettävä, että myös kotimarkkinoillakin toimivien yritysten kasvua, kilpailukykyä ja tuottavuutta tulee edistää. Esimerkiksi julkisessa kehitysrahoituksessa, kuten Business Finland ei tulisi olla tiukkoja kriteereitä sen suhteen, että tavoitellaanko jollain hankkeella suoraan vientimarkkinaa, jatkaa Rauhamäki.
Suomen talous laskusuhdanteessa
Tilastokeskuksen tuoreen tiedon mukaan Suomen BKT laski vuoden kolmannella neljänneksellä 0,9 %. Suomen elinkeinorakenne on palveluvaltainen. Palvelut tuottavat kaksi kolmasosaa BKT:stä ja suunta on ollut nousujohteinen, joten tuottavuuskasvun ja kilpailukyvyn kipeät kysymykset ratkaistaan palvelualoilla.
– Suomen elinkeinorakenne on kapealla pohjalla, jota kuvaa se, että palveluvientimme on keskittynyt vahvasti IT- ja ohjelmistopalveluihin verrattuna muihin maihin. On hyvä, että IT-osaamiselle on kysyntää, mutta palveluvientimme kirjon tulisi olla laajempi ja kasvuloikkia pitäisi nähdä useammalla toimialalla. Elinkeinopolitiikan panostuksia ei tule laittaa yhden kortin varaan odottaen uutta Nokiaa, painottaa Rauhamäki.
Petteri Orpon hallitusohjelmassa on lukuisia kirjauksia, joilla palvelukaupan epäsuhtaa voidaan korjata.
– Hallitusohjelmassa on monta hyvää elinkeinopolitiikkaan liittyvää kirjausta, joilla palvelutaloutta voidaan vahvistaa. Palvelut kannattelevat taloutta ja työllisyyttä Suomessa, joten odotamme, että hallitus vahvistaa ohjelmansa mukaisesti palvelutalouden kasvuedellytyksiä ja ajaa vahvasti viennin rakenteiden monipuolistamista, päättää Rauhamäki.
Lisätiedot:
Johtava asiantuntija Jari Kontinen, Palvelualojen työnantajat Palta
jari.konttinen@palta.fi, 040 575 2081
Elinkeinopolitiikan johtaja Tatu Rauhamäki, Palvelualojen työnantajat Palta
tatu.rauhamaki@palta.fi, 050 521 2907
Liitteet:
Palvelut kansainvälisessä kilpailussa
Missä määrin Suomi käy kansainvälistä kauppaa?
Palvelualan yrityskaupat – millaisia yrityksiä ostetaan ja mitä yrityskaupasta seuraa
Palvelutuonti ja palvelujen siirrot ulkomaille (julkaistu 30.3.2023)
Jari Konttinen
Johtava asiantuntija, Elinkeinopolitiikka
Digitalisaatio ja innovaatiot
jari.konttinen@palta.fi
