Palveluyritysten tilanne koronakriisissä on jatkuvasti vaikeampi, eivätkä hallituksen tähänastiset toimenpiteet ole juuri helpottaneet tilannetta, selviää tuoreesta kyselystä. Palvelualojen työnantajat Paltan mukaan maan hallituksen on päätettävä ensi viikon kehysriihessä uusista akuuteista kriisitoimenpiteistä.

Jo viidennes palvelualojen yrityksistä on lomauttanut henkilöstöään koronakriisin takia, ja lisäksi joka toisella lomautuksia on todennäköisesti edessä lähiviikkojen aikana, selviää Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n tämänviikkoisesta kyselystä. Tulokset vastaavat Paltan toissaviikkoisen palveluyrityksille suunnatun kyselytutkimuksen tuloksia, mutta tilanne on synkentynyt entisestään.

Kaksi viikkoa sitten joka kymmenes Paltan kyselyyn vastannut palveluyritys oli lomauttanut tai irtisanonut henkilöstöään koronakriisin takia. Nyt vastaava luku on noin kymmenen prosenttiyksikköä suurempi.

71 prosenttia palveluyrityksistä arvioi tilanteensa heikentyneen melko tai erittäin paljon, kun aiemmassa kyselyssä vastaava luku oli 65 prosenttia. Tällä viikolla kyselyyn vastanneista palveluyrityksistä 13 prosenttia ilmoitti, että yritys on vaarassa ajautua konkurssiin.

Hallituksen toimenpiteistä toistaiseksi vain vähän apua palveluyrityksille

Paltan elinkeinopolitiikan johtaja Tatu Rauhamäki kiittää hallitusta nopeista päätöksistä ja laajoista toimenpiteistä kriisitilanteessa. Etenkin palveluyrityksissä on kuitenkin edelleen tarvetta lisätoimille. Kaksi kolmesta palvelualojen työnantajasta sanoo, että tähänastiset toimenpiteet eivät helpota yrityksiä tai helpottavat niitä vain vähän.

– Valtaosa kaikkien päätoimialojen työnantajista kertoo, etteivät tukitoimet ole riittäviä. Kaikista kriittisimpiä ovat EK:n kyselyn mukaan palveluyritykset, joihin koronakriisi ja sen johdosta tehdyt viranomaistoimet osuvat rankimmin. Työvoimaintensiivisillä palvelualoilla välttämättömät henkilöstökulut kuten palkat ja erilaiset työnantajamaksut muodostavat merkittävän osan yritysten kuluista. Suoraa tukea palkanmaksuun tarvitaan kehysriihestä, Rauhamäki sanoo.

“Työvoimaintensiivisillä palvelualoilla välttämättömät henkilöstökulut kuten palkat ja erilaiset työnantajamaksut muodostavat merkittävän osan yritysten kuluista. Suoraa tukea palkanmaksuun tarvitaan kehysriihestä.”

Palta vaatiikin Suomen hallitusta päättämään kehysriihessä kriisipalkkatuen käyttöönotosta, jotta osa lomautuksista ja irtisanomisista pystyttäisiin välttämään. Mallissa TE-hallinto maksaisi suoraa tukea palkanmaksuun yrityksille, joiden työntekijöistä henkilötyövuosina vähintään neljännes on lomautus- tai irtisanomisuhan alla. Tukea maksettaisiin tällöin 70 prosenttia niiden palkasta, joiden osalta lomautus tai irtisanominen vältetään.

Kriisipalkkatuen lisäksi työnantajien työttömyysvakuutusmaksut ja sairasvakuutusmaksut tulisi siirtää tilapäisesti valtiolle loppuvuoden ajaksi.

Yli 120 000 lomautusuhan alla – työllisyydestä ja työllistymisestä huolehdittava

Palvelualat ovat Suomen suurin työllistäjä, ja niillä työskentelee kaksi kolmasosaa Suomen yksityisestä sektorista. Tavallisesti palvelualat tasapainottavat taloutta ylläpitämällä työllisyyttä ja kulutusta myös heikompina aikoina, sillä valtaosa palveluista vaatii jatkuvaa toimitusta ja niiden kysyntä on siksi tyypillisesti vakaata. Näin tapahtui myös finanssikriisissä.

Koronakriisi on kuitenkin iskenyt poikkeuksellisesti nimenomaan palvelualoihin, minkä vuoksi kriisiin liittyy merkittävä uhka työttömyyden rajusta kasvusta.

Rauhamäen mukaan työllisyydestä ja työllistymisen edellytyksistä on huolehdittava kaikin keinoin nyt ja jatkossa. Paltan arvion mukaan lomautusuhan alla on jopa yli 120 000 palvelualojen työntekijää.

– Kalliista oppivelvollisuusiän nostosta ja toisen asteen maksuttomuudesta on luovuttava välittömästi, ja suunnattava rahoitusta tehokkaampiin toimenpiteisiin. On panostettava jatkuvaan oppimiseen, jotta koronakriisin seurauksena työnsä menettäneille löydetään tehokkaita väyliä kehittää osaamistaan ja työllistyä uudelleen, Rauhamäki kommentoi.

“On panostettava jatkuvaan oppimiseen, jotta koronakriisin seurauksena työnsä menettäneille löydetään tehokkaita väyliä kehittää osaamistaan ja työllistyä uudelleen.”

Lisäksi Business Finlandin avustusvaltuuksien tasoa on edelleen nostettava ja pitkäjänteiseen tki-toimintaan on ohjattava lisärahoitusta.

– Kriisistä toivuttaessa Suomen osaamisen ja innovaatiokyvyn tulee olla kunnossa, jotta asemamme globaalissa kilpailussa on epidemian jälkeen korkealla tasolla, Rauhamäki sanoo.

Paltan jäsenyrityksilleen teettämään kyselyyn koronakriisin vaikutuksista vastasi 233 palveluyritysten toimitusjohtajaa aikavälillä 16.–18.3. Vastaajia oli kaikilta Paltan edustamilta palvelutoimialoilta: logistiikasta, yritys- ja asiantuntijapalveluista, teknisistä palveluista, viihde- ja virkistyspalveluista, hallinto- ja tukipalveluista, informaatio- ja viestintäpalveluista sekä muista palveluista. Myös EK:n kyselyn tuloksia on analysoitu Paltan edustamien toimialojen osalta, joilla vastauksia saatiin 98 yrittäjältä ja yritysjohtajalta. Kyselyn vastausaika oli 30.–31.3.

Lisätiedot:

Tatu Rauhamäki

Johtaja, Elinkeinopolitiikka

Martti Pykäri

Pääekonomisti

KTM