Hallitus otti käyttöön niin sanotun hätäjarrumekanismin joulukuun lopulla. Jarrun vetäminen saattoi olla tähänastisista sulkutoimista kallein, sillä rajoitustoimien vaihtoehtoiskustannus on kasvanut pandemian edetessä, Paltan pääekonomisti Martti Pykäri bloggaa.
Koronaa ei ole missään tapauksessa syytä vähätellä, ja ihmisten terveydestä on tärkeää huolehtia. Samalla on keskeistä huolehtia riittävästä tuesta yrityksille niiden selviämiseksi kriisin yli sekä siitä, että rajoituksia puretaan heti, kun siihen on edellytyksiä. Muun muassa tapahtuma-, kulttuuri- ja urheilutoiminnan kokoontumisrajoitusten purkaminen on kaivattua.
Menetettyjen ihmishenkien ja taudista aiheutuvien suorien terveyshaittojen lisäksi myös laajemmat hyvinvointitappiot sekä taloudelliset menetykset ovat olleet pandemia-aikana mittavia. Esimerkiksi Paltan edustamilla palvelualoilla liikevaihtoa on menetetty korona-aikana yhteensä yli 10 miljardia euroa.
Railo Suomen ja Ruotsin talouskehitysten välillä levenee entisestään.
OECD:n viikkotason BKT-indikaattorin perusteella Suomen talous supistui vuoden 2022 toisella viikolla 1,6% vuodentakaisesta. Vertailuajanjaksokaan ei ole vahva, sillä vuoden 2021 toisella viikolla talous oli 2,2% laskussa.
Railo Suomen ja Ruotsin talouskehitysten välillä levenee entisestään.
Tartuntatilanteen pahenemisen ja taloudellisen aktiviteetin vähenemisen välinen yhteys on pandemian jatkuessa heikentynyt. Sekä yritykset että kuluttajat ovat sopeuttaneet toimintaansa, mahdollisuuksien mukaan.
Palveluiden tuotanto ja kulutus ovat vähentyneet globaalisti, mutta tavaroiden tuotanto ja kulutus ovat kasvaneet. Talouden painopisteen siirtymä on osaltaan vähentänyt pandemian kokonaistaloudellisia menetyksiä.
Tavaratalous on samalla kuitenkin ylikuumentunut, eikä vastaavanlainen kompensoiva siirtymä ole enää toistettavissa. Näin ollen rajoitustoimien kustannusten voi ajatella kasvaneen.
Vaihtoehtoiskustannusten arviointi edellyttää kuitenkin myös arviota siitä, mitä olisi tapahtunut ilman rajoituksia. Tarkastelua voi myös laajentaa taloudellisista menetyksiä esimerkiksi liikuntaharrastusten ja kulttuuriaktiviteettien sulkemisesta aiheutuviin hyvinvointitappioihin.
Tutkimusten mukaan erityisesti pandemian alussa, kun rokotuksista vasta haaveiltiin ja epätietoisuus oli suurta, rajoitusten lisäksi myös ihmisten vapaaehtoisilla käyttäytymismuutoksilla oli merkittävä rooli kontaktien ja liikkumisen vähenemisessä. Rajoitustoimien aiheuttamaa haittaa ja siten vaihtoehtoiskustannusta pienensi siis se, että ihmiset muuttivat käyttäytymistään joka tapauksessa.
Sama pätee myös toiseen suuntaan ja ihmisten reaktiot muuttuvat ajassa.
Varovaisuus ja pelko ovat vähentyneet, mille on myös hyvät perusteet – lieventynyt tautimuoto ja hyvä rokotekattavuus. Samasta syystä myös rajoitustoimilla mahdollisesti saavutettava kansanterveydellinen hyöty on vähentynyt.
Hätäjarrulla voimaan saatetusta sulusta näyttääkin tulevan pandemia-ajan kallein.
