Alkuvuodesta julkaistun Paltan, Kaupan liiton ja Finanssialan yhteisen Palvelualojen osaajabarometrin mukaan yli puolilla niistä palveluyrityksistä, joille osaavan työvoiman rekrytointi oli vaikeaa, vaikeudet johtuivat siitä, ettei työnhakijoiden osaaminen vastaa tarpeita. Korona on väliaikaisesti muuttanut rekrytointien tilannetta, mutta silti pitkällä aikavälillä työllisyyden noston uhkana on vakava osaajapula.
Osaajabarometrissa suurimmaksi yritysten liiketoimintaa ohjaavaksi megatrendiksi osoittautui digitalisaatio ja henkilöstön tärkeimmäksi osaamisalueeksi kyky kehittää omaa ammattitaitoaan. Koronakriisi on entisestään korostanut näitä kehityskulkuja. Muuttuva toimintaympäristö vaatii joustavaa uuden oppimista ja työelämän tarpeisiin nopeasti vastaavia opintoja.
Tarvitsemmekin rivakoita ja rohkeita rakenteellisia päätöksiä osaamistason ja työllisyysasteen nostamiseksi jo tulevassa budjettiriihessä, jotta nousemme kriisistä jaloillemme nopeasti.
Kalliista oppivelvollisuusiän nostosta tulisi luopua välittömästi. Rahoitus tulee suunnata tehokkaampiin toimiin, kuten jatkuvaan oppimiseen, jotta kriisin seurauksena työnsä menettäneille löydetään tehokkaita väyliä kehittää osaamistaan ja työllistyä uudelleen. On keskityttävä digitaalisten oppimisympäristöjen kehittämiseen, yksilöllisten oppimispolkujen huomioimiseen, opettajien digitaitojen parantamiseen sekä oppilaitosten ja työelämän välisen yhteistyön kohentamiseen.
Uusista työpaikoista suurin osa syntyy palvelualoille. Yksityiset palvelut työllistävät jo yli miljoona ihmistä Suomessa, mikä on kaksi kolmasosaa yksityisestä sektorista. Yhteinen ymmärrys tarvittavista uudistuksista on löydettävä mahdollisimman nopeasti, jotta työpaikkojen tarpeet ja työnhakijoiden osaamiset saadaan kohtaamaan ja työllisyys nousuun.
Tuomas Ylitalo, elinkeinopolitiikan asiantuntija, Palvelualojen työnantajat Palta. Mielipidekirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 24.8.2020. Pääset alkuperäiseen tekstiin täältä.
