Paltan tekemä kysely jäsenistölleen kesäkuun alussa kertoi, että 64 prosentissa yrityksistä toukokuun liikevaihto jäi vuodentakaista pienemmäksi. Kesäkuussa oli odotettavissa jo palautumista kriisin alkuvaiheessa eniten kärsineillä aloilla, erityisesti henkilökohtaisissa palveluissa, mutta asiantuntija-aloilla näkymät ovat kuitenkin heikkenemässä.
Nopeaa palautumista ”normaaliin” ei ole siten odotettavissa. Lisäksi kriisin tuoman varovaisuuden kestoa kuluttajien ja yritysten päätöksissä on hankala arvioida, vaikka rajoituksia on hiljalleen alettu poistaa.
Palveluyritykset ovat reagoineet kriisiin nopeasti. Yli puolet on muuttanut koronan seurauksena liiketoimintastrategiaansa.
Yrityksillä on ollut edessään monenlaisia tilanteita. Joillain yrityksillä liiketoiminta on kiihtynyt entisestään, joillain tietty osa liiketoiminnasta tai koko liiketoiminta loppui rajoitusten myötä ja kysyntä palailee hiljalleen. Joillakin keväällä tapahtunut talouden äkkistoppi tulee vaikuttamaan ja näkymään vasta myöhemmin.
Palveluyritykset ovat reagoineet kriisiin nopeasti. Yli puolet on muuttanut koronan seurauksena liiketoimintastrategiaansa.
Kyselyn tulosten mukaan liiketoimintastrategiaa on uudistettu:
- Uutta osaamista hankkimalla (26 %)
- Uusien tuotteiden tai palveluiden myötä (24%)
- Uusien kumppaneiden avulla (21%)
- Digitaalisten kanavien luomisen tai uudistamisen kautta (18%)
- Uusien markkina-alueiden etsimisellä (4%)
- Ei muutosta (46%)
Yllä olevia lukuja on vaikea arvioida sellaisenaan, koska vertailutietoja ei ole juuri saatavilla kriisin ainutlaatuisuuden takia. Vastaukset kuitenkin osoittavat, että markkinoille on tulossa monipuolisempaa tarjontaa asiakkaille ja digitaaliset palvelut kehittyvät vauhdilla.
Huomionarvoista on, että uusien digitaalisten kanavien luominen korostui erityisesti logistiikassa sekä viihde- ja virkistysaloilla – eli niillä toimialoilla, joissa Paltan aiempien digitutkimusten mukaan on ollut vähiten digitaalisesti suuntautuneita yrityksiä.
Kiinnostavaa on myös, että neljännes yrityksistä on hankkinut uutta osaamista kriisin myötä ja viidennes yrityksistä puolestaan uusia liiketoimintakumppaneita. Uuden osaamisen hankkiminen korostui erityisesti pienten yritysten joukossa. Uusia yritysverkostoja ja alihankintaketjuja siis syntyy merkittävästi, ja yritykset ovat saaneet uutta osaamista liiketoimintansa tueksi. Myös Business Finlandin häiriötilanteeseen tarkoitetulla kehitysrahoituksella on ollut kysyntää niilläkin aloilla, jotka eivät ole tyypillisiä tutkimus- ja kehittämisrahoituksen hakijoita.
Selvää on, että uudenlaista liikettä, liiketoimintaideoita ja toimintatapojen muutoksia on syntynyt mittavalla tavalla.
Onko tapahtumassa uudistusloikka? Vastauksista on vaikea arvioida sitä, onko liiketoimintaa uudistettu juuri kriisiaikaan sopivaksi vai pysyväksi ratkaisuksi. Sitä voi olla vaikea arvioida myös yritysten sisällä tällä hetkellä.
Kuitenkin selvää on, että uudenlaista liikettä, liiketoimintaideoita ja toimintatapojen muutoksia on syntynyt mittavalla tavalla. Se pitää yritykset liiketoiminnassa ja työllistämisessä kiinni. Toivottavasti tämä näkyy myös palveluvientiä harjoittavien yritysten parempana asemana kansainvälisessä kilpailussa, kun markkinoita jaetaan uudelleen kriisistä toivuttaessa.
Kirjoittaja on Paltan elinkeinopolitiikan asiantuntija.
Pysy ajan tasalla palvelualoja ja työmarkkinoita koskevista aiheista, seuraa meitä sosiaalisen median kanavissamme Twitterissä, LinkedInissä, Instagramissa ja Facebookissa sekä liity neljä kertaa vuodessa ilmestyvän uutiskirjeen tilaajaksi.
