Suomen hallitus valmistautuu syyskuun budjettiriiheen haasteellisessa tilanteessa. Elämä koronakriisin varjossa jatkuu, maa velkaantuu, yritysten tilanne on edelleen vaikea eivätkä taloutemme perusongelmat ole kadonneet mihinkään. Tarvitsemme kipeästi rakenteellisia uudistuksia, joiden avulla parannetaan työllisyyttä ja saadaan Suomi takaisin kasvun tielle. Erityisesti väestön ikääntyminen ja yhä ahtaammaksi käyvä julkinen talous tekevät tilanteestamme vaikean.
Osana työllisyystoimia koskevaa valmistelua valtiovarainministeriön virkamiehet julkaisivat taannoin omat näkemyksensä mahdollisista uudistuksista, joilla voitaisiin kasvattaa työllisyyttä ja vahvistaa julkista taloutta. VM:n työllisyyspaketti herätti heti tuoreeltaan runsaasti keskustelua. Siitä käy hyvin ilmi se mittaluokka, jota työllisyyden oikeasti vaikuttavilta toimenpiteiltä vaaditaan. Työmarkkinoihin liittyvät uudistukset ovat tässä keskiössä.
Työllisyysvaikutukset uudistusten mittariksi
Työvoimavaltaiset palvelualat ovat keskeisessä roolissa työllisyyden parantamisessa. Yksityiset palvelut ilman kauppaa työllistävät yli miljoona ihmistä Suomessa, mikä on yli puolet koko yksityisestä sektorista. Yksityiset palvelut ovat 2000-luvulla luoneet Suomeen yli 380 000 uutta työpaikkaa.
Nyt jos koskaan kaikista työllisyyttä heikentävistä työlainsäädäntöhankkeista tulisi pidättäytyä. Asialistalla tulisi olla ainoastaan sellaisia uudistuksia, jotka vahvistavat työllisyyttä.
Kaikista työllisyyttä heikentävistä työlainsäädäntöhankkeista tulisi pidättäytyä.
Malliesimerkki tästä on perhevapaauudistus, jolla oikein toteutettuna olisi merkittävä työllisyyspotentiaali. Ainakin toistaiseksi on näyttänyt siltä, ettei tätä potentiaalia haluta hyödyntää. Positiivisten työllisyysvaikutusten aikaansaaminen edellyttäisi mm. puuttumista nykyiseen kotihoidontuen kestoon.
Myös kilpailukieltosopimuksia koskevaa lainsäädäntöä ja yhteistoimintalakia ollaan parhaillaan uudistamassa. Näiltäkin osin uhka yritysten hallinnollisen taakan lisääntymisestä on merkittävä. Tällaiseen lopputulokseen meillä ei ole varaa.
Paikallista sopimista edistettävä
Paikallinen sopiminen on kokonaisuus, jolla voidaan merkittävästi edistää työllisyyttä yritysten ja työpaikkojen tilanteeseen paremmin soveltuvien räätälöityjen ratkaisujen muodossa. Näitä ratkaisuja tarvitaan, koska yritysten tilanteet ja olosuhteet vaihtelevat merkittävästi toisistaan. Yksi tapa toimia ei sovi kaikille.
Kohentunut kilpailukyky parantaa myös mahdollisuuksia työllistää.
Paikallisilla osapuolilla on parhaat edellytykset sopia järjestelyistä, jotka sopivat juuri kyseisen yrityksen tilanteeseen. Kohentunut kilpailukyky parantaa myös mahdollisuuksia työllistää. Siksi paikallisen sopimisen mahdollisuuksia on lisättävä myös lakitasolla ja siten, että niiden piirissä olisivat kaikki yritykset. Jokainen työnantaja tarvitsee tasapuoliset mahdollisuudet kehittää omaa toimintaansa yhdessä henkilöstön kanssa.
Työttömyysturvan kehittäminen avainasemassa
Työllisyyden lisäämiseksi myös työttömyysturvaa on muutettava kannustavammaksi. Keskeinen keino olisi tuen tason porrastus työttömyyden keston perusteella sekä enimmäiskeston lyhentäminen. Lisäksi alkuomavastuuta ja työssäoloehtoa on pidennettävä.
Sosiaaliturvan kannustinkoukkuihin liittyvien rakenteellisten muutostarpeiden osalta on mainittava myös ns. työttömyysputki, joka tulisi lakkauttaa. Samoin asumisen tukien pitäisi nykyistä paremmin tukea työllistymistä. Lisäksi työttömyysturvan oikeudenmukaisuutta pitäisi parantaa toteuttamalla yleinen ansioturva.
Työperäisessä maahanmuutossa nopeus on valttia, sillä kaikki maat kilpailevat samoista osaajista.
Työvoimapolitiikan osalta työperäisen maahanmuuton esteet tulisi vihdoinkin raivata pois työllistymisen tieltä. Keskeistä on saatavuusharkinnan poistaminen. Työssäkäyvän väestön pienentyessä tarvitsemme työntekijöitä yhä enemmän myös muualta. Nopeus on valttia, sillä kaikki maat kilpailevat samoista osaajista.
Aikaa ei ole hukattavaksi
Tarve työmarkkinoita koskeville rakenteellisille uudistuksille on huutava, ja koronakriisi on lisännyt entisestään niiden merkitystä. Aikaa ei ole hukattavaksi, koska monet tarpeelliset toimenpiteet vaikuttavat vasta pidemmän ajan päästä. Mitä nopeammin päätökset saadaan tehdyiksi, sitä nopeammin myös tulokset alkavat näkyä.
Avainsanat ovat markkinavetoinen kasvu ja vahva työllisyys.
Suomen kannalta on toivottavaa, että budjettiriihessä saadaan vihdoinkin aikaan konkreettisia päätöksiä myös työelämän osalta. Työmarkkinoiden rakenteita on uskallettava uudistaa. Vain näin pystymme tervehdyttämään julkisen talouden ja turvaamaan hyvinvointivaltion palvelut.
Avainsanat ovat markkinavetoinen kasvu ja vahva työllisyys. Niiden eteen kaikkien on tehtävä hartiavoimin töitä.
Kirjoittaja on Paltan toimitusjohtaja.
Pysy ajan tasalla palvelualoja ja työmarkkinoita koskevista aiheista, seuraa meitä sosiaalisen median kanavissamme Twitterissä, LinkedInissä, Instagramissa ja Facebookissa sekä liity neljä kertaa vuodessa ilmestyvän uutiskirjeen tilaajaksi.
