10.02.2021 -

Korona muutti pysyvästi osaamistarpeita, nyt viimeistään on panostettava digioppimiseen

Tuomas Ylitalo

Asiantuntija, Elinkeinopolitiikka

, ,

Koronakriisin tuomat muutokset osaamistarpeisiin ja osaamisen kehittämisen tapoihin ovat pysyviä. Paltan tuoreen kyselyn vastaukset osoittavat, että digiopiskelusta tulee monella tapaa uusi normaali. Jatkuva oppiminen tuleekin nähdä digitaalisena kokonaisuutena, jonka kehittämiseen EU:n elpymisrahat tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden, Paltan elinkeinopolitiikan asiantuntija Tuomas Ylitalo bloggaa.

Julkaisimme viime viikolla jäsenistöllemme suunnatun Osaamistarpeet koronan jälkeen –kyselyn. Sen tulokset osoittavat, että koronakriisin tuomat muutokset osaamistarpeisiin ja osaamisen kehittämisen tapoihin ovat pysyviä.  

Tämä on syytä huomioida, kun valmistaudumme keskustelemaan kevään aikana siitä, miten koulutusjärjestelmämme ja -tarjontamme kohtaisi yhä paremmin työelämän tarpeet. Jotta voimme saavuttaa selkeästi korkeamman työllisyysasteen, meidän tulee vaatia itseltämme myös selkeästi korkeampaa osaamisen tasoa. Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitsemme myös digitaalisuuden moninaisia hyötyjä.  

Mitä koronakriisi on osoittanut työelämän osaamistarpeista? 

Etätyö on lisääntynyt merkittävästi koronan myötä kaikissa henkilöstöryhmissä. Merkittävää on, että etätyö lisääntyi kaikilla toimialoilla myös työntekijöiden osalta. Etätyö lisääntyi työntekijöiden osalta yli puolilla vastaajista. Monissa palveluyrityksissä on siis pystytty tekemään laajasti etätöitä, vaikka monen käsitys saattoi olla toinen. Palvelualoilla onkin korkea valmius digitaalisuuden hyödyntämiseen. Kyselyn vastaukset osoittavat myös sen, että etäopiskelusta tulee uusi normaali monella tapaa.  

Lisääntynyt ja vakiintunut etätyö johtaa tietysti siihen, että osaamistakin tulee kehittää uusilla tavoilla. Kriisin myötä esille ovat tulleet karulla tavalla myös henkilöstön osaamiskapeikot ja lähitulevaisuuden osaamistarpeet. Toisissa yrityksissä on pystytty siirtämään osaajia toisiin työtehtäviin tai asiakassuhteisiin, mutta toisissa yrityksissä ei vain yksinkertaisesti kaikkien työpanokselle ole löytynyt töitä, ja edessä ovat olleet lomautukset tai irtisanomiset. Osalle yrityksistä kriisi on ollut niin raju, että koko toiminta loppui kuin seinään.  

Lisääntynyt ja vakiintunut etätyö johtaa tietysti siihen, että osaamistakin tulee kehittää uusilla tavoilla.

Koronakriisi osoitti arvokkaiksi kevään 2020 aikana muun muassa etäjohtamiseen, etäkoulutusten järjestämiseen ja niihin osallistumiseen sekä IT-osaamiseen liittyvät taidot. Nämä koskettivat kaikkia henkilöstöryhmiä. Näiden lisäksi vastaajat ovat lähes yksimielisiä siitä, että johtamisen ja esihenkilötyöskentelyn sekä itsensä johtamisen merkitys ovat korostuneet entisestään.  

Siitä huolimatta, että osassa yrityksistä on jouduttu vähentämään koulutukseen investoitua rahamäärää useista syistä johtuen, ilahduttavaa on, että myös uusia erilaisia digitaalisia tapoja osaamisen kehittämiseen on löydetty. Näiden katsottiin olevan helpommin saavutettavissa riippumatta fyysisestä sijainnista ja näin ollen niiden katsottiin myös säästävän kuluja ja aikaa. 

Lähes kaksi kolmesta yrityksestä on siirtänyt omat sisäiset koulutuksensa ja infotilaisuutensa nettiin. Ilahduttavaa kyselyn tuloksissa on, että osa vastanneista yrityksistä on löytänyt koronakriisin aikana myös oppisopimuksen uutena tapana toteuttaa henkilöstön koulutusta.  

Uudet tavat kouluttaa, mm. omien koulutusten siirtäminen verkkoon.

Jatkossakin on huomioitava, että joillakin toimialoilla lähiopetus koetaan edelleen erityisen tärkeäksi. Toki silloinkin digitalisaatio mahdollistaa uusia toimintatapoja, kuten virtuaalisen tai lisätyn todellisuuden (VR/AR) hyödyntämistä. Osa vastaajista on päässyt tutustumaan myös näihin koronakriisin myötä. Digitaalisuus murtaa vahvasti vanhoja toimintatapoja ja mahdollistaa joustavuuden. 

Miltä uusi normaali näyttää? 

”Jatkuvaa osaamisen ja kyvykkyyksien, erityisesti työelämän metataitojen, kehittämistä, josta jokainen kantaa vastuuta. Osaamisen kehittäminen toteutuu entistä enemmän verkossa osittain omatoimisesti. Työnantajan panos kohdistuu entistä enemmän metataitojen kehittämiseen yksittäisten enemmän teknisten taitojen kouluttamisen sijaan. Yksittäisistä kursseista siirrytään kokonaisvaltaisempaan ja tavoitteellisempaan jatkuvaan kehittämiseen.”  

Yllä oleva anonyymi vastaaja kiteyttää erinomaisesti uuden normaalitilan, joka on vakiintumassa kaikkien arkeen. 

Uudessa normaalissa on osattava ajatella erityisesti asiakaslähtöisesti. Jatkossa työntekijöiden oma vastuullisuus ja aloitteellisuus korostuvat. Osaamisen kehittämisen arvo nousee entisestään. Digitaidot määrittelevät, kuinka hyvin omaa osaamistaan pystyy käyttämään työssään ja oman osaamisen jatkokehittämisessä.

Jatkuva oppiminen tulee nähdä digitaalisena kokonaisuutena 

Maan hallituksen tulisi hakea uutta potkua digitalisaatiosta jatkuvan oppimisen ja työllisyyden edistämiseen. Nyt tarvitaan kokonaisvaltaista johtamista, jolla luodaan yhä tehokkaampi digitaalinen koulutuksen ja työvoimapalveluiden palvelurakenne. Jatkuva oppiminen tulisi nähdä digitaalisena kokonaisuutena, joka palvelee ajasta ja paikasta riippumatta kaikkia ikäryhmiä. 

Koronakriisi mahdollisti viimeinkin myös koulutusjärjestelmämme digiloikan. Nyt on oikea aika vääntää ruuvia kireämmälle ja rakentaa digitaalisuuden perusta kuntoon. 

Kirjoitin joulukuussa edellisessä blogissani huolestani, ettei tällä hetkellä tiedetä, kuka johtaa jatkuvan oppimisen ja työllisyyden edistämisen digitalisointia. Nyt lähiviikkojen aikana Suomen hallitus linjaa tarkemmin Suomen kestävän kasvun ohjelmasta ja EU:n elpymisrahojen kohdentamisesta.

EU:n elpymisrahoja tulisi suunnata muun muassa osaamisen kehittämisen ja työllisyyden digipalveluihin ja sen vaatiman tietoperustan luomiseen. Jatkuvaa oppimista koskevat palvelut tulisi keskittää yhden digitaalisen luukun taakse. Digitaalisten oppimisympäristöjen ja digitaalisen opetustarjonnan hyödyntämistä kaikilla koulutusasteilla on lisättävä. Jatkuvan oppimisen tueksi tulisi toteuttaa julkinen tekoälyä hyödyntävä digialusta, joka kokoaa jokaisen työkokemuksen, koulutuksen ja osaamisen yhteen ja ehdottaa käyttäjälle sopivia täydennyskoulutuksia ja työpaikkoja. Näiden uudistusten toteuttaminen palvelisi erinomaisesti kestävän kasvun ohjelman tavoitteita vauhdittaa uudistumista, tuottavuutta ja talouskasvua.  

Tuomas Ylitalo

Asiantuntija, Elinkeinopolitiikka

Osaaminen ja työllisyys

tuomas.ylitalo@palta.fi

Pysy ajan tasalla palvelualoja ja työmarkkinoita koskevista aiheista, seuraa meitä sosiaalisen median kanavissamme Twitterissä, LinkedInissä, Instagramissa ja Facebookissa sekä liity uutiskirjeemme tilaajaksi.

Tältä kirjoittajalta myös