08.09.2020 -

Lukeminen kannattaa aina

Anna Storm

Käsi ylös, jos luit blogin otsikon Jörn Donnerin stadilaisella nasaalilla ja näit sielusi silmin hänet istumassa elegantissa kirjastohuoneessaan, patinoituneiden teosten ympäröimänä.  

Kyllä, olen niin vanha. 

Jörkan sanoissa piilee kuitenkin itsestään selvä viisaus: lukemisella on lukuisia terveyttä ja hyvinvointia edistäviä vaikutuksia.  

Lukemisella on lukuisia terveyttä ja hyvinvointia edistäviä vaikutuksia.  

Jos tarjoaisin sinulle lääkettä, joka kehittää sosiaalisia taitoja, viestintä- ja empatiakykyä sekä parantaa keskittymiskykyä, olisit varmasti kiinnostunut. Jos kertoisin, että tätä lääkettä saat käyttöösi maksutta, et varmasti uskoisi. 

Kaikki lähtee lukutaidosta: se on oppimisen perustaTulevaisuuden työelämä ja nopeasti ympärillämme muuttuva maailma vaativat itsensä kehittämistä, uuden oppimista sekä tiedon sisäistämistä – siis lukemista ja luetun soveltamista. 

Tänään vietetään kansainvälistä lukutaidon päivää. On hyvä muistaa, että lukutaito ei ole itsestäänselvyys Suomessakaan: tilastojen mukaan noin joka seitsemäs nuori valmistuu peruskoulusta ilman riittävää lukutaitoa. Pojista heikosti lukevia oli viimeisimmässä PISA-tutkimuksessa 20 % ikäluokasta. Jos ei osaa lukea kunnolla, on vaikea kiinnittyä yhteiskuntaan, lähteä opiskelemaan, perehtyä työsopimukseen tai luottokortin lainaehtoihin. 

Jos ei osaa lukea kunnolla, on vaikea kiinnittyä yhteiskuntaan, lähteä opiskelemaan, perehtyä työsopimukseen tai luottokortin lainaehtoihin.

Lukukeskuksen mukaan heikon lukumotivaation taustalla on usein heikko itsetunto: oppilas on oppinut uskomaan, että hän ei osaa lukea, eikä siksi lue. Koska hän ei lue, hänen lukutaitonsa pysyy heikkona. Tarvitaan siis uusia lääkkeitä 

Donnerin kirjaston notkuvat hyllyt alkavat olla harvinaisuus, sillä digipalvelut ovat tulleet ryminällä myös kirjallisuuskentälle. Esimerkiksi äänikirjojen Netflixinä tunnettu BookBeat kertoi alkuvuodesta ylittäneensä Suomessa 100 000 asiakkaan rajapyykin. Paltan taannoisen kyselytutkimuksen mukaan e- ja äänikirjapalveluita on korona-aikana ottanut käyttöön 17 prosenttia suomalaista. 

Uudet lukemisen muodot voivatkin tuoda kirjoille uusia yleisöjä.

Uudet lukemisen muodot voivatkin tuoda kirjoille uusia yleisöjäTutkimukset osoittavat, että vapaa-ajallaan vähemmän lukevat – erityisesti pojat  kokevat teknologiavälitteiset tekstit paperiversioita innostavammiksi. Koronakesän aikana äänikirjoja kuunneltiinkin monessa autossa matkalla mummolaan. Kirjat kuulokkeissa viihdyttävät sauvakävelylenkillä ja työmatkalla maski päässä. Samalla kynnys tarttua kirjoihin laskee.  

Miljoonat alakouluikäiset lapset ympäri maailman eivät opi lukemaan eikä kirjoittamaan. Suomella on mahdollisuus toimia suunnannäyttäjänä ja lukutaidon edistäjänä myös maailmanlaajuisesti. Suomalainen lukutaidon perusteita harjoittava Ekapeli on levinnyt jo kymmeniin maihin kansainvälisesti GraphoGameksi nimettynä verkostona. 

Suomalainen lukutaito taipuu siis myös palveluvientituotteeksi. Mikäpä olisi osuvampaa koulutetulle, osaavalle maallemme.  

 

Kirjoittaja on Paltan viestintä- ja kehitysjohtaja, joka luki viime vuonna 180 kirjaa. 

Pysy ajan tasalla palvelualoja ja työmarkkinoita koskevista aiheista, seuraa meitä sosiaalisen median kanavissamme TwitterissäLinkedInissä, Instagramissa ja Facebookissa sekä liity uutiskirjeemme tilaajaksi

Tältä kirjoittajalta myös