Valtiovarainministeriö julkaisi ehdotuksensa ensi vuoden budjetiksi. Syyskuun budjettiriihessä hallituksen on uskallettava tehdä valintoja ja uudistuksia, jotka tukevat työllisyyttä sekä elinkeinorakenteemme monipuolistumista, elinkeinopolitiikan johtaja Tatu Rauhamäki kirjoittaa.

Kirjoitin kesän alussa hallituksen neljännen lisätalousarvion jälkeen, että vaikeissa tilanteissa mitataan päättäjien kyky tehdä vaikeitakin päätöksiä ja että kriisit ovat paikka uudistua ja uudistaa. Lisätalousarviosta päätettäessä tämä paikka jätettiin käyttämättä.

Syyskuisen budjettiriihen osalta samaan ei enää yksinkertaisesti ole varaa. Koronaakin suurempi syy löytyy Suomen talouden heikosta tuottavuuskehityksestä, josta TEM julkaisi helmikuussa professori Matti Pohjolan ansiokkaan raportin alhaisesta työllisyyskehityksestä ja kasvavasta valtiontalouden kestävyysvajeesta.

Suomen uudistamisen tulee tapahtua ennen kaikkea yksityisen sektorin kasvun edellytyksiä, työllisyyttä ja tuottavuutta parantamalla. Talouden rakennemuutosta palveluihin on vauhditettava ja sitä jarruttavia rakenteita, kuten tiettyjä yritystukia uudistettava.

Suomen uudistamisen tulee tapahtua ennen kaikkea yksityisen sektorin kasvun edellytyksiä, työllisyyttä ja tuottavuutta parantamalla. Talouden rakennemuutosta palveluihin on vauhditettava ja sitä jarruttavia rakenteita, kuten tiettyjä yritystukia uudistettava.

Meneillään oleva pandemia tulee vauhdittamaan omalta osaltaan uusien teknologioiden hyödyntämistä ja talouden globaalia rakennemuutosta palvelutaloudeksi. Rakennemuutosta, jossa Suomi on valitettavasti jäänyt jo muutoinkin takamatkalle.

Hallituksen on uskallettava tehdä valintoja ja uudistuksia, jotka tukevat työllisyyttä sekä elinkeinorakenteemme monipuolistumista, kestävyyttä ja tuottavuuden kasvua eli innovaatioita, teknologian tehokasta käyttöönottoa, digitaalisten palveluiden vientiä, kilpailua ja kansainvälistymistä.

Valtion tulee tarjota kannusteita ja mahdollisuuksia investoida entistä enemmän erityisesti henkisiin omaisuustuotteisiin ja digitalisaatioon. Tässä esimerkiksi TKI-toiminnan julkiset panostukset ovat tärkeässä roolissa.

Viennin kotimaisesta arvonlisästä lähes puolet palvelualoilta

Riihen alla alla niin päättäjät kuin media ovat jälleen aivan oikein muistuttaneet, että Suomi elää viennistä. Kansantalouden ja suomalaisten hyvinvoinnin kannalta olennaisinta on, paljonko viennin arvosta jää Suomeen. Katse kannattaa siis kääntää vain viennin bruttoarvosta viennin tuottamaan kotimaiseen arvonlisään, josta suurin osuus syntyy palvelualoilla.

Kansantalouden ja suomalaisten hyvinvoinnin kannalta olennaisinta on, paljonko viennin arvosta jää Suomeen. Katse kannattaa siis kääntää vain viennin bruttoarvosta viennin tuottamaan kotimaiseen arvonlisään, josta suurin osuus syntyy palvelualoilla.

Tilastokeskus julkaisi kesän alussa yhteistyössä OECD:n kanssa tuotettuja arvonlisäpohjaisia tilastoja Suomen ulkomaankaupasta. Tulosten mukaan palvelualojen osuus viennin kotimaisesta arvonlisästä oli 47 prosenttia vuonna 2018. Tämä johtuu siitä, että niissä käytetään vähemmän ulkomaisia tuotantopanoksia.

Palveluiden pääraaka-aine on osaaminen. Puun sijaan vientimme tärkein raaka-aine löytyy siis nykyään päästä. Tätä trendiä soisi myös hallituksen vahvistavan riihen päätöksillä. Vientirakenteemme investointivaltaisuuden voivottelun sijaan on etsittävä keinoja monipuolistaa sen rakennetta. Samalla vähenee myös viennin parjattu suhdanneherkkyys.

Budjettiriihessä päätettävä työllisyystoimista, tavoite ilman keinoja ei riitä

Budjettiriihestä on puserrettava myös uskottavia työllisyyttä lisääviä päätöksiä. Kesäkuisen lisätalousarvion yhteydessä hallitus ilmoitti, että se tulee riihessä asettamaan uuden, entistä korkeamman työllisyystavoitteen. Uusi tavoite on kuitenkin vain yksi luku muiden joukossa, jos keinot jäävät uupumaan.

Tänään iltapäivällä julkaistava valtiovarainministeriön työllisyyspaketti tarjoaa toivottavasti kattavan listan kipeästi kaivatuista toimenpiteistä ja rakenteellisista uudistuksista. Riihessä niistä on toki saatava myös päätökset aikaan.

Mikäli työvoimavaltaisen palvelusektorin toimintaedellytyksiä ei paranneta, jää työllisyystavoite vain haaveeksi.

Palvelualat ovat avainroolissa työllisyyden nostamisessa. Yksityiset palvelut ilman kauppaa työllistävät yli miljoona ihmistä Suomessa, mikä on kaksi kolmasosaa koko yksityisestä sektorista. Yksityiset palvelut ovat 2000-luvulla luoneet Suomeen yli 300 000 uutta työpaikkaa, ja suurin osa uusista työpaikoista syntyy myös jatkossa palvelualoille. Mikäli työvoimavaltaisen palvelusektorin toimintaedellytyksiä ei paranneta, jää työllisyystavoite vain haaveeksi.

Palta esitti jo toukokuun lopulla oman näkemyksensä siitä, miten Suomea reivataan uudelleen kasvu-uralle. Nyt hallituksella on päätösten aika.

Kirjoittaja on Paltan elinkeinopolitiikan johtaja. 

Pysy ajan tasalla palvelualoja ja työmarkkinoita koskevista aiheista, seuraa meitä sosiaalisen median kanavissamme TwitterissäLinkedInissä, Instagramissa ja Facebookissa sekä liity neljä kertaa vuodessa ilmestyvän uutiskirjeen tilaajaksi

Tatu Rauhamäki

Johtaja, Elinkeinopolitiikka