Tulevaisuuden johtajuus

Takaisin >

Luovuuden johtaminen on itsekurin tukemista

Tällä hetkellä käynnissä oleva työelämän muutos ravistelee valtasuhteita: Nyt vallitsevat työntekijöiden markkinat. Johtaja ei ole komentaja, vaan hänellä on palvelutehtävä suhteessa työyhteisöön. Yritysten ja toimialojen muututtuakin niissä edelleen johdetaan ihmisiä.

Mikä siis muuttuu?

Johtamisen voimavarat ovat jo muuttuneet. Enää ei ole mahdollista johtaa ikään kuin epäreilun kilpailun keinoin, esimerkiksi nojaten tietoon jota muilla ei voi olla. Piilotettuun tietoon perustuva hierarkia ei enää päde. Asema ja pantattu tieto menettävät merkitystään. Johtamisen savijalat horjuvat, ja se on terve ilmiö.

Aseman sijaan ammattitaito kehityksen mittariksi

Idean on käsityöläisorganisaatio. Tapamme järjestää työyhteisö ei ole uusi asia, vaan jo renessanssin ajalta tuttu mestari-kisälli-malli, jossa ammattitaito nousee määrittäväksi tekijäksi. Omaa ammattitaitoaan on mahdollista kehittää, mutta urapolkumme perustuvat tuotannon laadun sekä ammatillisen osaamisen kehittymiseen.

Kyseessä on siis itse asiassa eräänlainen paluu entiseen. Kaikkina aikoina organisaatioissa on nimittäin ollut supertehokkaita ”voimaantuneiden” ryhmiä. Näiden ryhmien sisällä tieto on avoimesti saatavilla, ammattitaito on parempi kuin johtajalla ja siten valtaa muutenkin aiempaa enemmän. Polku työyhteisön jäseneksi on tärkeä ja kasvattava.

Vaatimukset työntekijöitä kohtaan ovat myös muuttuneet. Rekrytoidun odotetaan tuottavan heti lisäarvoa yritykselle. Ideanissa työyhteisö rakennetaan luottamuksellisten ja hyvien ihmissuhteiden perustalle. Henkilöstöhallinto johtaa prosessia, mutta työkaverit ovat keskusteleva, sosiaalinen verkosto yksilön ympärillä.

Tehtävät työyhteisön kehittämisen välineinä

Ideanissa on yrityksenä ja työnantajana omaksuttu tehtäviä, joiden avulla rakennetaan maailman parasta työyhteisöä. Sosiaalisten suhteiden merkitys korostuu luovassa suunnittelutyössä erityisesti, ja olemme ottaneet sen aina huomioon. Tällaisessa työssä lopputuloksen mittaaminen ei nimittäin perustu numeroihin, vaan subjektiivisiin näkemyksiin.

Yhtä oikeaa vastausta tehokkaan työympäristön luomiselle ei siis ole, vaan ihmissuhteet vaikuttavat merkittävästi. Tämä synnyttää merkittävän kannustimen kehittää epämuodollista tutustumista. Ideanissa olemme järjestäneet bileitä, yhteisiä aamupaloja, yhteistyötä tärkeiksi koettujen hankkeiden (yhteistyö läheisen vanhainkodin kanssa) edistääksemme tätä. Tulokset ovat olleet hyviä; työntekijät ovat nauttineet mahdollisuudesta.

Toinen esimerkki tehtävästä, joka Ideanissa on koettu sekä sopivaksi että välttämättömäksi menestyksekkään työyhteisön kehityksessä ovat tarinat. Tietoa on ajassamme tarjolla valtavasti, mutta samalla suuret tarinat tuntuvat kuolleen. Jokainen organisaatio tarvitsee silti oman tarinansa.

Ideanin tarinoiden ytimessä on kolme elementtiä. Ensimmäinen tarina kertoo juurista ja omaperäisyydestä; Ideanin perustajat ovat kaikki luokanopettajia. Toinen tarina kertoo yhdessä saavutetusta menestyksestä; Idean on tehnyt businessmielessä ihmeen Yhdysvalloissa. Kolmas tarina kertoo vapaudesta; työntekijät tekevät mitä haluavat, vaikka laulavat työtä tehdessään. Seuraavassa aallossa kuulemme henkilöiden tarinoita.

Arvot rakennetaan yhdessä

Eri kulttuurit ja käytännöt ovat luonnollisesti haaste monella eri markkinalla ja kulttuurissa toimivalle organisaatiolle. Saksassa, Suomessa ja Yhdysvalloissa toimiva Idean on vienyt pohjoismaisia käytäntöjä maailmalle. Armollinen suhtautuminen työelämään vaikuttaa muun muassa työnantajamaineeseen. Tästä on yhtenä esimerkkinä paikallisia joustavammat toimintamallit perheenlisäyksen onnellisessa tilanteessa.

Moni kytkee valinnat arvoihin. Ideanissa ajatellaan, ettei yrityksillä itsellään voi lähtökohtaisesti olla mitään arvoja, koska arvot kuuluvat ihmisen ja yksilön ajatteluun. Ylhäältä alaspäin tapahtuva, hierarkian mukainen yhteisten arvojen jalkauttaminen ei ollutkaan meidän tapamme vakiinnuttaa arvoja. Sen sijaan tutkimme 250 yhteisömme jäsenen arvokäsityksiä ja työstimme niistä yhteiset arvot. Olemme uteliaita, pelottomia ja inspiroivia.

Työyhteisön koko vaikuttaa johtamiseen. Ideanin studioiden vetäjät eri maissa ja kaupungeissa vastaavat paikallisesta johtamisesta. Konsernin Kaliforniassa istuvan johtoryhmän tehtävänä on tukea, jalkauttaa tarinaamme ja auttaa jakamaan parhaita käytänteitä. Hajautettu malli toimii, koska kokemuksen mukaan yli 30 ihmisen työyhteisössä johtamisen vaikeusaste kasvaa. Jokainen yksilö kun tuo yhteisöön lisäarvon lisäksi myös omat pulmansa.

Studioitamme johdetaankin eri tavoilla, lähes kuin itsenäisinä yrityksinä. Tämä on seurausta ennen muuta studioiden vetäjien yksilöllisyydestä ja omista persoonallisuuksista. Tärkeä johtamisen taso, jota ei pidä unohtaa, on projektien johtaminen. Siinä korostuu uuden ajan yleistyvä vertaisjohtaminen.

Syvällinen oppiminen edellyttää intohimoa

Luovaa suunnittelutyötä voi kutsua tuotannolliseksi tehtäväksi, mutta lopputulos ei ole määrämuotoista. Työtä ei voi myöskään johtaa, kuten määrämuotoiseen lopputuotteeseen johtavaa työtä on johdettu. Tällöin kontrolli siirtyy johtajalta luovan työn tekijälle.

Kurinalaisuus on – ehkä nopeasti mieleen tulevan toisenlaisen käsityksen sijaan – erittäin tärkeää myös luovassa työssä. Työntekijän samalla muutoksessa voimaantuessa johtaminen onkin työntekijän auttamista itsensä kontrolloimisessa. Tässä tarinat ovat tärkeä väline. Kurinalaisuus sinänsä voi tulla ja sen on tultava työntekijästä itsestään.

Jotta syntyvä työ on eleganttia, on uuden ajan luovan ammattilaisen laitettava itsensä täysillä peliin. Hänen on valjastettava siihen oma intohimonsa. Kurinalaisuus varmistaa, että olosuhteista riippumatta työ saadaan valmiiksi. Intohimo puolestaan on edellytys todelliselle, syvälliselle oppimiselle.

Organisaatiossa on jatkuvasti pidettävä tuntosarvet herkkinä. Viikoittaiset henkilöstöpalaverit ovat Ideanissa mainio mahdollisuus seurata ja arvioida, missä mennään. Johtajan on oltava mukana. Luovan työn yhteisöä johdetaan laivasta, ei rannalta huutamalla.

Menestysreseptiin haettava aineksia maailmalta

Idean on kuin kimalainen. Ei senkään lähtökohtaisesti pitäisi pystyä lentämään, mutta näin kuitenkin tapahtuu. Samanlaista ennakkoluulottomuutta tarvitsee koko Suomi. On katsottava vähän kauemmas nähdäkseen oleellisen.

Jotta Suomen kansantuotetta voidaan nostaa – kuten yhteinen tavoitteemme on – pitää meidän nostaa kunniahimon tasoa ja katsoa suoraan maailmalta esimerkkiä. Menestyjät menestyvät syystä. Johtaminen on usein merkittävä tekijä voittavassa yhdistelmässä.

Tätä ei pidä ymmärtää väärin. Pohjoiseurooppalainen tapa organisoitua ja ehkäpä vielä pohjoismainen johtamiskulttuuri ovat arvokkaita asioita. Työntekijöiden yhdenvertaisuus on tästä yksi ilmeinen esimerkki. Tässäkin mallissa on ammennettavaa, kun haetaan oikeaa intohimon ja jaksamisen, kurinalaisuuden ja luovuuden suomalaista menestysreseptiä.

Lue myös Mikko-Pekka Hanskin blogi Minne haluat kuulua?

Kirjoitussarjan kuvat: Aleksi Poutanen

MIKKO-PEKKA HANSKI

Luokanopettaja, jonka työ on ollut designyhtiö Idean. Tehtävänä teknologian taivuttaminen ihmiselle sopivaan muotoon.


 


Esseekirjoitukset

Menestysresepti tulevaisuuden johtajuuteen

Käsillä oleva uusi aika eli muuttuva liiketoimintaympäristö, kehittyvät organisaatiot ja uudet työn tekemisen tavat kyseenalaistavat entiset tavat työskennellä ja johtaa. Digitalisaatio on kä...

Pelosta päättäväisyyteen

Luova tuho on hyvä asia. Taloustieteilijä Joseph Schumpeterin maailmankuuluksi tekemä termi luova tuho tarkoittaa uusiutumista toimintaympäristön muuttuessa. Samalla kun uudet toimijat nousevat, ...

Uusi johtaminen on esteiden poistamista

Digitaalisen ajan uusi työ on usein jaksoittaista, ja sitä todella tehdään sydämellä ja intohimolla. Työn itseisarvosta vanhassa työelämässä kertoo vanha sanonta työ tekijäänsä kiittä...

Antakaa minulle rajat!

”Koneiden syvä oppiminen on kaikkien aikojen suurin teknologinen murros”, sanoo maailman johtava keinoälytutkija, MIT:n professori Erik Brynjolfsson. Hänellä voi tietysti olla virkansa puolest...