Yksityisten palvelualojen kasvihuonekaasupäästöt olivat 6,5 miljoonaa tonnia vuonna 2020, mikä on noin 16 prosenttia koko elinkeinoelämän päästöistä. Samaan aikaan palvelut tuottavat yli 40 % BKT:stämme. Palveluilla tuotetaan jatkuvasti enemmän arvonlisää, ja suhteessa yhä pienemmin päästöin. Palvelut auttavat vähentämään myös muiden toimialojen ja asiakkaiden päästöjä, ja vihreän palveluviennin hiilikädenjälki on merkittävä, Paltan pääekonomisti Martti Pykäri bloggaa.
Yksityisten palvelualojen kasvihuonekaasupäästöt olivat 6,5 miljoonaa tonnia vuonna 2020, mikä on noin 16 prosenttia koko elinkeinoelämän päästöistä. Kahdessatoista vuodessa eli finanssikriisin jälkeen vuodesta 2008 päästöt ovat vähentyneet keskimäärin 1,7 % vuodessa, ja yhteensä vajaat 20 %.
Vuoden 2020 päästöjä vähensi osaltaan taloudellisen aktiviteetin väheneminen. Bruttokansantuotteen määrä oli vuonna 2020 vajaan prosentin pienempi kuin vuonna 2008. Erityisesti liikenteeseen ja logistiikkaan lukeutuva matkustajaliikenne väheni, mikä osaltaan näkyi päästöjen vähentymisenä.
Kuva: Liikenne ja logistiikka vastaa toimialaluokituksen (TOL2008) toimialaa H, muut palvelut sisältävät toimialat I-N ja R-T. Koko elinkeinoelämä kattaa kaikki toimialat pl. pääosin julkiseen sektoriin kuuluvat luokat O-Q. Kotitalouksien päästöt eivät ole mukana tarkastelussa.
Pandemian aiheuttamasta pudotuksesta huolimatta palvelualojen tuotannon määrä ylitti vuonna 2020 edelleen 8 prosentilla vuoden 2008 tason. Palvelut ovat finanssikriisin jälkeisinä vuosina kasvaneet nopeammin kuin talous keskimäärin, ja osuus BKT:stä on kasvanut tänä aikana 35 prosentista 40 prosenttiin. Myös palvelualojen osuus päästöistä on kasvanut parilla prosenttiyksiköllä. Vuosien 2008 ja 2020 välillä palveluiden päästöjen osuus elinkeinoelämän päästöistä kasvoi 13 prosentista 16 prosenttiin.
Taloutemme palveluvaltaistuminen on edistänyt Suomen päästövähennyksiä
Palveluiden päästöosuuteen vaikuttaa paitsi palveluiden osuus taloudesta, myös palveluiden päästöintensiteetin kehitys suhteessa muuhun elinkeinoelämään. Palvelualojen päästöintensiteetti, eli tuotettujen päästöjen määrä suhteessa arvonlisäykseen, on vähentynyt 26 % vuodesta 2008. Palveluilla tuotetaan siis jatkuvasti enemmän arvonlisää, ja suhteessa yhä pienemmin päästöin. Koska palvelutuotannon päästöintensiteetti on koko talouden keskiarvoa matalampi, talouden palveluvaltaistuminen on osaltaan edesauttanut päästöjen vähentämistä.
Etlan ennusteen mukaan palveluiden osuus taloudesta jatkaa kasvuaan myös tulevina vuosina, ja samalla palveluiden päästöosuus koko taloudesta kääntyy kasvuun. Palveluiden lähivuosien päästöintensiteetin lasku on Etlan ennusteessa myös jäämässä hieman koko elinkeinoelämän keskiarvoa hitaammaksi.
Etlan päästöennuste, johon esitetyt luvut perustuvat, nojaa edellisten vuosien toteutuneeseen trendiin, eivätkä ne siis sisällä oletuksia esimerkiksi teknologian kehityksestä ja politiikkatoimista vihreän siirtymän vauhdittamiseksi. Tulevalla hallituskaudella onkin tärkeää muun muassa ylläpitää kannusteita liikenteen ja logistiikan päästöjen vähentämiseksi, kuten puhtaamman ajoneuvokaluston hankintatukia. Myös kasvihuonekaasupäästöjä vähentävät investointikannustimet tulee ulottaa tasapuolisesti palveluille talouden palveluvaltaistuessa jatkuvasti.
Palvelut pl. kauppa (TOL: H-N,R-T) ja pääosin julkiseen sektoriin kuuluvat luokat O-Q. Päästöt pl. kotitalouksien päästöt.
Eri palvelutoimialojen päästöintensiteetissä isoja eroja
Vuonna 2020 koko elinkeinoelämä tuotti 251 tonnia päästöjä miljoonan euron arvonlisää kohden. Vastaavasti koko palvelualalla päästöjä syntyi 73 tonnia, ja liikenteessä ja logistiikassa, joka päästöintensiivisenä toimialana on myös laajasti sitoutunut päästövähennyksiin, yhteensä 725 tonnia.
Pandemian vuoksi vuosi 2020 oli alalla poikkeuksellinen, mikä näkyi päästöintensiteetin selvänä kasvuna. Päästöt vähenivät 8 % mutta tuotettu arvonlisä laski peräti 23 %, minkä seurauksena päästöt suhteessa tuotantoon kasvoivat. Liikenne ja logistiikka tuottaa selvästi suurimman osan (88 %) koko palvelualojen päästöistä, minkä vuoksi on perusteltua tarkastella toimialaa muista palveluista erillään.
Myös muihin palveluihin lukeutuvien toimialojen päästöissä ja päästöintensiteeteissä on eroja. Erot selittyvät suurelta osin liiketoiminnan luonteella – suuret toimitilat ja kuljetustarpeet lisäävät energiankäyttöä.
Toimialojen tuottavuutta suhteessa päästöihin voi vertailla kääntämällä päästöintensiteetti ympäri, eli laskemalla kuinka suuri arvonlisä alalla tuotetaan yhdellä päästötonnilla.
Kuten alla olevasta kuviosta näkyy, palveluiden luoma arvonlisä päästöjä kohden on liikennettä ja logistiikkaa lukuun ottamatta selvästi koko elinkeinoelämää korkeampi. Erityisesti informaatio- ja viestintäpalvelut, sekä muut korkean osaamisen asiantuntijapalvelut erottuvat edukseen.
Toimialojen välisten suurten erojen vuoksi kuvion asteikko on logaritminen. Kuviossa toimialoja verrataan koko elinkeinoelämän keskiarvoon, joka saa arvon 100.
Palvelualat tärkeässä roolissa ilmastoratkaisuissa
Palvelualojen päästöt ovat vähentyneet, mutta tekemistä riittää edelleen. Olemme Paltassa sitoutuneet uudistamaan EU:n ja Suomen ilmastopolitiikkaa siten, että teemme oman osamme maailman keskilämpötilan nousun rajoittamiseksi 1,5 asteeseen, ja tuemme hallituksen asettamaa tavoitetta hiilineutraalista Suomesta vuoteen 2035 mennessä.
Omien päästöjensä vähentämisen lisäksi palvelualat ovat vahva kumppani muille toimialoille kuten teollisuudelle ja rakentamiselle niiden etsiessä ilmastoystävällisempiä tuotanto- ja toimintatapoja. Paltan marraskuussa 2022 julkaisemasta Palveluiden ilmastokatsauksesta selviääkin, että kolmannes palveluyrityksistä tuottaa asiakkaiden päästöjä vähentäviä palveluita, noin 60 prosenttia on asettanut ilmastotavoitteen tai valmistelee omaa tavoitettaan ja noin joka neljäs yritys tavoittelee hiilineutraaliutta. Kun katsotaan suuria, yli 250 henkeä työllistäviä yrityksiä, ilmastotavoitteita asettaneiden yritysten osuus on vielä merkittävästi suurempi: sen on asettanut jo 80 prosenttia, ja lähes koko lopulla osuudella omat tavoitteet ovat valmisteilla.
Hiilikädenjälkeä kasvattavat ja muut päästöjä vähentävät palvelut voivat olla Suomelle myös vientivaltti: Ilmastokatsauksen mukaan reilu neljännes palveluyrityksistä vie tällä hetkellä päästövähennyspalveluita ulkomaille, ja suunnitelmia viennin aloittamisesta on noin joka kymmenennellä. Myös Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n AFRYlla teettämä tuore hiilikädenjälkiraportti paljastaa, että palveluiden ulkomaanviennin hiilikädenjälki eli positiivinen ilmastovaikutus on huomattava.
Palvelut ovat siis monesta näkökulmasta ilmastoteko, ja vihreä palveluvienti voi olla tulevaisuuden keskeinen vientivalttimme. Tämä potentiaali kannattaa hyödyntää täysimääräisesti: se on palvelus Suomelle.
Palvelus Suomelle: Puhtaampi ympäristö palveluilla
Palvelualat luovat ratkaisuja ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseksi ja luonnonvarojen säästämiseksi. Palveluiden merkitys ilmastolle tulee tehdä seuraavalla hallituskaudella näkyväksi nostamalla hiilikädenjälki, eli positiivinen ilmastovaikutus ohjaavaan rooliin ilmastopolitiikassa.
Lue lisää Paltan ilmastoon liittyvistä hallitusohjelmatavoitteista
