Vaikutamme Paltana aktiivisesti siihen, että kaikki mahdollinen tehdään, jotta Suomen talous ja palvelualojen yritykset selviävät epidemiasta mahdollisimman pienin pysyvin vahingoin.

Koronaviruksen aiheuttamat tautitartunnat leviävät Suomessakin ja työnantajille tämä merkitsee varautumista ja toimimista normaalista poikkeavissa tilanteissa.

Olemme koonneet Paltan sivuille työnantajille suunnatun tietopaketin, joka ohjeistaa yleisimmissä koronaviruksesta aiheutuvissa tilanteissa. Tietoa löytyy muun muassa matkustukseen, etätyöhön, poissaoloon töistä ja vuosilomaan liittyen. Ohjeistusta päivitetään jatkuvasti.

Lue myös koosteemme siitä, millaista apua ja tukea yritykset voivat saada valtiolta >>

Löydät tältä sivulta koostamamme vastaukset yleisimpiin kysymyksiin. Voit navigoida myös alta löytyvien pikalinkkien avulla:

Koska tilanne ja viranomaisten ohjeet muuttuvat jatkuvasti, yksityiskohtaisia neuvoja on vaikea antaa tuntematta tarkasti yrityksen tilannetta. Jos vastaus kysymykseesi ei ole selvä, ota yhteyttä omaan Paltan yhteyshenkilöösi. Työsuhdeneuvontamme palvelee jäsenyrityksiä aihepiiriin liittyvissä kysymyksissä.

Koronaviruksen vuoksi Suomessa on julistettu 18.3.2020 alkaen poikkeustila. Hallitus ilmoitti 15.6.2020 poikkeusolojen päättyvän tiistaina 16.6.2020.

Valmiuslain soveltamisen päättäminen ei vaikuta yleisiin työlainsäädäntöön tehtyihin korona-helpotuksiin eikä myöskään esimerkiksi hallituksen etätyösuositukseen, rajanylitysohjeisiin tai kokoontumisrajoitussuosituksiin.

Rajoituksia purettiin 14.5.2020 alkaen seuraavasti:

  • Rajaliikenteen säädösperusteisia rajoituksia puretaan 14.5.2020 alkaen niin, että sallitaan Schengenin sisärajat ylittävässä liikenteessä pysyvään työsuhteeseen ja toimeksiantoon perustuva työmatkaliikenne sekä muu välttämätön liikenne.
  • Perusopetuslain ja varhaiskasvatuslain mukaiseen opetukseen ja varhaiskasvatukseen palataan 14. toukokuuta alkaen hallitusti ja porrastetusti.
  • Lukioita, ammatillisia oppilaitoksia, korkeakouluja ja vapaata sivistystyötä koskevat rajoitukset ovat voimassa 13.5. asti. Sen jälkeen 14.5. alkaen edellä mainittujen oppilaitosten tilojen käyttöä opetukseen hallitaan tartuntatautilain mukaisilla toimenpiteillä. Lähiopetukseen on mahdollista palata hallitusti ja porrastetusti. Valtioneuvosto kuitenkin suosittelee, että yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa, lukioissa, ammatillisessa opetuksessa, vapaassa sivistystyössä sekä aikuisten perusopetuksessa jatketaan etäopetusta lukukauden loppuun.

Seuraavat lievennykset rajoituksiin astuivat voimaan 1.6.2020:

  • Kokoontumisrajoituksia lievennetään 10 henkilöstä enintään 50 henkilöön 1.6. alkaen.
  • Aluehallintovirastot ovat tehneet 19.5. päätökset kesän tapahtumien kokoontumisrajoituksista. Päätökset ovat voimassa 1.-30.6., ja niillä pyritään estämään koronaviruksen leviämistä Suomessa. Päätöksissä määrätään yli 50 hengen yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset kiellettäväksi. Päätösten mukaisesti 50-500 hengen kokoontumiset ovat kuitenkin mahdollisia noudattaen erityisjärjestelyjä, joilla varmistetaan osallistujien turvallisuus. Lue tarkemmin kokoontumisrajoituksista >>
  • Ravitsemisliikkeiden asteittainen avaaminen aloitetaan 1.6.2020. Hallitus on antanut 19.5. esityksen eduskunnalle laiksi tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta. Muutokset toteutettaisiin lisäämällä tartuntatautilakiin tilapäisesti uusi 58 a §. Laki olisi voimassa 1.6.2020–31.10.2020. Lue tarkemmin esityksen sisällöstä >>
  • Seuraavat julkiset sisätilat avataan 1.6. alkaen hallitusti ja asteittain: valtion ja kuntien museot, teatterit, Kansallisooppera, kulttuuritalot, kirjastot, kirjastoautot, Kansallisarkiston asiakas- ja tutkijasalipalvelut, harrastustilat ja -paikat, uimahallit ja muut urheilutilat, nuorisotilat, kerhotilat, järjestöjen kokoontumistilat, kuntouttava työtoiminta ja työkeskukset.

Suurten, yli 500 hengen yleisötilaisuuksien järjestäminen kielletään 31.7.2020 asti. Hallitus on tarkentanut 11.6. linjaustaan suurten ulkotilaisuuksien järjestämisestä 1. heinäkuuta alkaen. Alueellisesti rajatuissa ulkotiloissa yleisötilaisuuksien enimmäishenkilömäärä on edelleen 500 henkilöä 31.7.2020 saakka. Sallittu 500 henkilön yleisömäärä voidaan kuitenkin ylittää ulkotiloissa järjestettävissä tilaisuuksissa, joissa on käytettävissä useita katsomolohkoja tai yleisölle tarkoitettuja rajattavissa olevia alueita.

Hallitus linjasi 18.6. rajoituskokonaisuuksien lievennyksistä seuraavasti:

  • Valtioneuvosto suosittelee, että mikäli epidemiatilanne kehittyy edelleen ilman merkittäviä epäsuotuisia poikkeamia, 1. elokuuta 2020 alkaen voidaan sallia yli 500 henkilön tilaisuudet sisä- ja ulkotiloissa turvaetäisyyksiä ja hygieniakäytäntöjä noudattaen ja tarvittaessa toimintaa eriyttäen.
  • Viimeisenä purkamistoimena, jos epidemiatilanne kehittyy edelleen ilman merkittäviä poikkeamia, voidaan 1. lokakuuta 2020 alkaen luopua kokoontumisrajoituksista ja sallia kaikki tilaisuudet sisä- ja ulkotiloissa ilman määrättyä henkilömäärärajoitusta.
  • Heinäkuun loppuun asti rajoitukset ovat voimassa aluehallintoviraston aiempien päätösten mukaisesti.
  • Valtioneuvoston suositus vierailujen välttämiseksi sairaaloissa puretaan. Suosituksen purkaminen koskee sekä erikoissairaanhoidossa että perusterveydenhuollossa tapahtuvaa sairaalahoitoa. Vierailujen järjestämisessä tulee kuitenkin noudattaa edelleen pidättyvää linjaa alueellista harkintaa käyttäen, vastaavasti kuten muussakin tartuntatautien vastustamistyössä epidemiatilanteen aikana.

Lievennykset ravitsemisliikkeiden rajoituksiin 22.6. alkaen:

  • 22. kesäkuuta 2020 alkaen asetusta muutetaan niin, että ravitsemisliikkeet saavat olla auki klo 04 alkaen, ja ne on suljettava viimeistään klo 02.
  • Anniskelu voidaan aloittaa aikaisintaan klo 09, ja se on lopetettava viimeistään klo 01.
  • Noutopöydät sallitaan jälleen.
  • Ravitsemisliikkeen sisätilassa tai sen osassa saa oleskella kolme neljäsosaa anniskeluluvan tai rakennussuunnitelman mukaisesta henkilömäärästä.
  • Kaikilla asiakkailla tulee edelleen olla oma istumapaikka. Ravitsemisliikkeiden on lisäksi järjestettävä sisä- ja ulkotilojensa kalusteet ja palvelukäytäntönsä niin, etteivät asiakkaat altistu tartuntataudin leviämiselle. Ravitsemisliikkeiden on huolehdittava erityisesti siitä, ettei niiden tiloissa synny tarpeetonta tungosta, ja että asiakkaiden saapuminen toteutetaan niin, että asiakkaiden ja seurueiden välillä on riittävä etäisyys.
  • Ravitsemisliikkeiden on huolehdittava, että asiakkaille on varattu mahdollisuus käsien pesuun tai desinfiointiin liikkeeseen saavuttaessa. Samoin kalusteet, astiat, ruokailuvälineet ja muuta pinnat on pidettävä puhtaina niin, etteivät ne aiheuta tartuntataudin leviämisen vaaraa. Ravitsemisliikkeissä on oltava näkyvät toimintaohjeet käsien puhdistamisesta, riittävän etäisyyden ylläpitämisestä ja muista tartuntataudin leviämistä estävistä toimintatavoista.

Hallitus linjasi, että 13. heinäkuuta alkaen ravitsemisliikkeiden rajoitukset poistuvat. Tämänkin jälkeen jokaisella asiakkaalla on kuitenkin oltava istumapaikka.

Lue tarkemmin tiedotteesta 17.6.: Hallitus linjasi lievennyksistä kokoontumisrajoituksiin, ravitsemisliikkeiden toimintaan ja vierailukäytäntöihin >>

Lomauttaminen ja väliaikaiset muutokset työlainsäädäntöön

Työmarkkinakeskusjärjestöt ja Suomen hallitus ovat sopineet koronakriisiä koskevista väliaikaisista muutoksista työlainsäädäntöön. Muutokset tulivat voimaan 1.4.2020 ja jatkuvat 31.12.2020 asti.

Muutokset koskevat vain työlainsäädäntöä, ja alakohtaisissa työehtosopimuksissa voi olla laista poikkeavia määräyksiä. Jos työnantajaa sitovassa työehtosopimuksessa on sovittu laista poikkeavasti, tulee työnantajan jatkossakin ensisijaisesti noudattaa työehtosopimuksen määräyksiä. Palta pyrkii viemään työlainsäädäntöön tulevat muutokset omiin työehtosopimuksiinsa sopimalla asiasta ammattiliittojen kanssa pikaisesti.

Toimialat, joilla Palta on sopinut muutoksista, löydät täältä >>

Lue lisää EK:n sivuilta: Korona-helpotuksia lomautuksiin ja muuhun työlainsäädäntöön >>

Matkustaminen

Työntekijä on jäänyt työmatkallaan karanteeniin, ja on siksi estynyt pääsemästä takaisin töihin.

  • Työnantajalla on (alkuperäisen työmatkan lisäksi) palaamisen estymistä koskevalta ajalta palkanmaksuvelvoite. Työnantaja korvaa myös mahdolliset ylimääräiset kustannukset, kuten esimerkiksi lisäyöpymisen ja kulukorvauksina päivärahan.
  • Työnantajan tulee myös kustannuksellaan hoitaa työntekijä takaisin Suomeen.
  • Mikäli työntekijä voi tehdä etätöitä, hänellä on velvollisuus suorittaa töitään siinä määrin kuin mahdollista.

Työntekijä on jäänyt itse järjestämällään ulkomaanmatkalla karanteeniin, eikä pääse siksi töihin.

  • Tämänhetkisen tulkinnan mukaan poissaolo työstä on palkaton, koska kyseistä karanteenia ei ole määrätty Suomessa. Tähän tilanteeseen voi viranomaisten linjauksista riippuen tulla muutoksia, ja ohjeistusta päivitetään tarvittaessa.
  • Työntekijällä on joka tapauksessa oikeus olla poissa töistä, koska kyseessä on ns. ylivoimainen este.
  • Työntekijällä ei ole oikeutta vuosiloman siirtoon, mikäli hän ei ole sairaana.

Matkustussuositusten muutos 12.3.2020

  • Viranomaissuosituksen mukaan ulkomaille ei pidä matkustaa. Jos työntekijä haluaa matkustaa ulkomaille, häntä ei päästetä työpaikalle kahteen viikkoon paluusta. Tässä tapauksessa kyse on työn estymisestä työntekijästä johtuvasta syystä, työntekijä ei ole
    työkyvytön, eikä palkanmaksuvelvollisuutta siksi ole. Tämä koskee matkoja, jotka tehdään 12.3.2020 annetun viranomaissuosituksen jälkeen, mutta myös matkoja, jotka on tehty sitä ennen epidemia-alueelle, joka on lähtiessä tiedetty epidemia-alueeksi. Torstaista 12.3.2020 lähtien koko maapallo on epidemia-alueeksi katsottavaa aluetta. Työnantajan on syytä kertoa matkalle lähtevälle työntekijälle näistä seuraamuksista palkanmaksuun.
  • Jos työnantaja on määrännyt ulkomailta (muualta kuin silloiselta epidemia-alueelta) palanneen työntekijän kotiin varotoimenpiteenä jo ennen matkustussuositusten muutosta 12.3.2020, eikä työntekijän ole mahdollista tehdä etätyötä, työnantajalla on palkanmaksuvelvollisuus.

Valtioneuvoston linjaus matkustamiseen 16.3.2020

  • Matkustaja- ja henkilöliikenne Suomeen keskeytetään niin pian kuin mahdollista, lukuun ottamatta Suomen kansalaisten ja Suomessa asuvien henkilöiden paluuta. Suomen kansalaisten ja Suomessa asuvien henkilöiden ei pidä matkustaa ulkomaille. Suomalaisille matkailijoille suositellaan välitöntä paluuta Suomeen. Pohjois- ja länsirajan yli sallitaan välttämätön työssäkäynti ja muu välttämätön asiointi. Tavara- ja rahtiliikenne jatkuu normaalisti.
  • Ulkomailta palaavat suomalaiset ja Suomessa pysyvästi asuvat henkilöt ohjataan kahden viikon karanteenia vastaaviin olosuhteisiin.
  • Ulkomailta palaavien tulee sopia työhön paluunsa ajankohdasta ja kahden viikon poissaolosta yhdessä työnantajansa kanssa.

Matkustussuositusten muutos 29.5.2020

  • Kotimaassa voi matkailla, kun noudattaa koronavirukseen liittyviä terveys- ja turvallisuusohjeita. Matkailijoiden ja matkailualan yritysten on tärkeää sitoutua toimiin, joilla ehkäistään koronavirustartuntoja. Ohjeet turvalliseen matkustamiseen kotimaassa >>

Maan rajat ylittävä liikenne

  • Ulkorajaliikenteen rajoitukset olivat alkuaan voimassa 14.6.2020 saakka, jonka jälkeen rajoituksia on täsmennetty ja jatkettu 14.7. saakka.
  • Rajoituksia purettiin 14.5.2020 alkaen niin, että Schengenin sisärajat ylittävässä liikenteessä sallittiin pysyvään työsuhteeseen ja toimeksiantoon perustuva työmatkaliikenne sekä muu välttämätön liikenne. Maahan saapuvan henkilön tuli 14 vuorokauden ajan rajoittaa tarpeettomia lähikontakteja ja noudattaa omaehtoista karanteenia.
  • Omaehtoisessa karanteenissa sallitaan liikkuminen työpaikan ja asuinpaikan välillä sekä muu välttämätön liikkuminen. Työnantaja ei ole voinut 14.5. alkaen määrätä maahan saapuvaa työntekijäänsä kotiin palkatta 14 vuorokaudeksi hallituksen suositukseen vedoten. Tuki palkatta poissaolevalle -lain soveltamisedellytykset eivät myöskään enää täyty, eli työntekijä ei ole oikeutettu lain mukaiseen väliaikaiseen epidemiatukeen.

Katso tarkempi ohjeistus

Huomaa myös

Sisärajavalvontaan muutoksia 15.6. alkaen

Sisärajavalvonnasta luovutaan Suomen ja Viron, Latvian, Liettuan, Tanskan, Norjan ja Islannin välisessä liikenteessä. Näihin maihin voi myös matkustaa ilman karanteenia.

Sisärajavalvonta jatkuu edelleen Suomen ja muiden kuin edellä mainittujen Schengen-maiden välisessä liikenteessä, mm. Suomen ja Ruotsin välisessä liikenteessä.

Ulkorajoilla rajoitukset jatkuvat

Rajaliikenteen rajoitukset jatkuvat ulkorajalla eli Venäjän rajalla ja muista kolmansista maista saapuvien kohdalla 14.7. saakka. Ulkorajoilla sallitaan paluuliikenne Suomeen, kauttakulkuliikenne Helsinki-Vantaan lentokentällä ja muu välttämätön liikenne. Suomen kansalaisen perheenjäsenten maahanpääsy on mahdollista kansallisuudesta riippumatta.

Suomeen saapuvien karanteeniohjeisiin muutoksia 15.6. alkaen

15.6. alkaen omaehtoista karanteenia suositellaan kaikille Suomeen saapuville, jotka tulevat maista, joihin kohdistuu edelleen sisä- tai ulkorajavalvonta. Tällaisia maita ovat esimerkiksi Ruotsi, Saksa ja Venäjä. Omaehtoista karanteenia ei tarvita, jos henkilö saapuu Virosta, Latviasta, Liettuasta, Norjasta, Tanskasta tai Islannista.

Lue tarkemmin 11.6. linjatuista muutoksista matkustamiseen >>

Muutoksia matkustusrajoituksiin 13.7. alkaen

EU-maiden välinen liikenne

Hallitus linjasi 8.7., että maahantulon rajoituksista luovutaan sisärajoilla maanantaina 13.7. alkaen Suomen ja seuraavien maiden välillä: Alankomaat, Belgia, Italia, Itävalta, Kreikka, Malta, Saksa, Slovakia, Slovenia, Unkari, Liechtenstein ja Sveitsi. Jo aiemmin Suomi on luopunut sisärajavalvonnasta Norjan, Tanskan, Islannin, Viron, Latvian ja Liettuan liikenteessä sekä huvialusliikenteessä.

Rajoitukset ulkorajalla jatkuvat tietyin poikkeuksin

Ulkorajaliikenteessä Schengen-alueeseen kuulumattomien EU-maiden sekä Yhdistyneen Kuningaskunnan, Andorran, Monacon, San Marinon ja Vatikaanin osalta noudatetaan sisärajaliikennettä vastaavaa arviointikriteeriä tautitapausten ilmaantuvuudessa. Tällöin hallituksen linjauksen mukaan liikenne sallitaan rajoituksitta Suomen, Kyproksen, Irlannin, Andorran, San Marinon ja Vatikaanin välillä.

Rajoitukset jatkuvat Suomen ja Bulgarian, Kroatian, Romanian, Yhdistyneen Kuningaskunnan sekä Monacon välisessä liikenteessä.

Matkustusrajoituksen purkamisesta päätettiin myös muiden kuin EU-maiden ja Schengen-alueeseen kuuluvien maiden kohdalla, jotka kuuluvat niin sanotulle vihreälle listalle. Matkustus sallitaan 13.7. alkaen Suomen ja Algerian, Australian, Georgian, Japanin, Uuden-Seelannin, Ruandan, Etelä-Korean, Thaimaan, Tunisian, Uruguayn ja Kiinan välillä.

Tilannetta rajaliikenteen rajoituksissa tarkastellaan uudelleen noin kahden viikon välein.

Lue tarkemmin 13.7. voimaantulevista muutoksista >>

Voiko työnantaja velvoittaa työntekijän terveystarkastukseen koronavirustartunnan selvittämiseksi?

  • Mikäli työntekijä on oireeton, eikä hän ole altistunut virukselle, eli ollut kontaktissa virukseen sairastuneen kanssa, häntä ei voida velvoittaa tarkastukseen.
  • Mikäli työntekijä on ollut kontaktissa virukseen sairastuneen kanssa, hänet voidaan määrätä karanteeniin, jolloin hän ei myöskään saa tulla työpaikalle.
  • Mikäli työntekijällä on koronaviruksen oireita, hänet voidaan määrätä eristykseen, jolloin hän ei saa tulla työpaikalle.
  • Karanteeniin ja eristykseen määräämisestä päättää virkasuhteinen kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri tai virkasuhteinen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän
    tartuntataudeista vastaava lääkäri (tartuntatautilain 60 §).

Onko työnantajan tarjottava hengityssuojaimia työntekijöidensä käyttöön?

  • Toistaiseksi työnantajalla ei tällaista velvollisuutta ole.

Saako työnantaja mitata työntekijän kuumeen ennen työvuoron alkamista?

  • Kuumeen mittaaminen ei vaadi ammattihenkilökuntaa, ja työntekijän suostumuksella se voidaan tehdä. Mittaamisen tulos on välittömästi todettavissa. Kun tulosta ei viedä mihinkään rekisteriin, se ei ole ongelmallinen yksityisyydensuojankaan kannalta.

Palkanmaksu erityisissä tapauksissa

  • Jos työpaikka kuuluu viranomaispäätöksellä suljettuihin yrityksiin, eikä työtä ole mahdollista tehdä etätyönä, sovelletaan työsopimuslain 2 luvun 12 § 2. momenttia, jonka mukaan työntekijä saa palkkaa 14 päivän ajan. Tämän jälkeen työntekijä siirtyy työttömyysturvan piiriin. Niin kauan kuin viranomaispäätös on voimassa, henkilöä ei ole mahdollista lomauttaa. Lomautus on mahdollinen vasta kun viranomaispäätös ei ole enää voimassa.
  • Viranomaispäätöksellä suljetussa työpaikassa mahdollista lomauttamista edeltävät lomautus-yhteistoimintaneuvottelut voidaan kuitenkin käynnistää jo sinä aikana, kun viranomaispäätös on vielä voimassa. Varsinainen lomautus voi kuitenkin alkaa vasta viranomaispäätöksen voimassaolon lakattua. Yrityksissä, joita ei ole viranomaispäätöksellä suljettu, voidaan lomauttaa normaalisti työsopimuslain mukaan.

Etätyö

Valtioneuvoston suositus laajalle etätyölle päättyy 1. elokuuta

Hallitus linjasi 23.6., että suositus laajalle etätyön tekemiselle päättyy 1. elokuuta rauhoittuneen epidemiatilanteen johdosta. Kesälomakausi heinäkuussa mahdollistaa joustavasti vaiheittaisen siirtymisen kohti normaaleja työn tekemisen olosuhteita.

Hallitus arvioi asiaa uudestaan, mikäli epidemiatilanne sitä edellyttää. Epidemian uudelleen kiihtymisen estämiseksi on tarpeellista seurata tarkasti rajoitusten purkamisen vaikutuksia epidemian kehittymiseen.

  • Valtioneuvoston linjauksen mukaan ihmisten pitäisi kokoontua niin vähän kuin mahdollista ja tämä koskee myös työpaikkaa. Etätyötä tulisi käyttää niin paljon kuin se on mahdollista. Työnantaja voi määrätä työntekijän etätyöhön.
  • Jos etätyömahdollisuus on olemassa, sitä suositellaan voimakkaasti, sillä uusimpien tutkimusten mukaan sairastunut saattaa tartuttaa muita jo ennen oireiden alkamista. Etätyötä tekemällä vähennetään viruksen leviämistä.
  • Etätöissä palkanmaksuvelvollisuus säilyy normaalisti.
  • Jos työnantaja määrää työntekijän kotiin siksi, ettei halua työntekijän olevan työpaikalla (esim. työntekijän kuuluessa riskiryhmään), kyseessä on työnantajan valinta, joka ei vapauta työnantajaa palkanmaksuvelvollisuudesta, vaikka töitä ei olekaan etänä järjestää.
  • Mikäli työntekijä itse haluaa jäädä kotiin töitä tekemättä ja sen takia, että hän tai hänen perheenjäsenensä kuuluu riskiryhmään, palkanmaksuvelvollisuutta ei ole.

Poissaolo töistä

Miten sairausajan palkka maksetaan, jos työntekijä on sairastunut koronavirukseen?

  • Sairausajan palkka maksetaan normaalisti työehtosopimuksen mukaisesti.
  • Epidemian aikana on suositeltavaa käyttää ns. omailmoitusmenettelyä, jolloin oma ilmoitus esimiehelle tietyistä sairauspoissaolon syistä on riittävä.

Poissaolo tilanteessa, jossa työntekijän kanssa samassa taloudessa oleva henkilö on vakavasti sairas (ei immuunivastetta)

  • Jollei työntekijä voi työtehtäviensä vuoksi tehdä etätyötä, työntekijä voinee tässä tapauksessa olla töistä pois työsopimuslain 4 luvun 7a §:n tai vastaavan työehtosopimusmääräyksen nojalla, jolloin työntekijä ei tee työtä. Poissaoloaika on tällöin palkatonta. Vaihtoehtoisia ratkaisuja tilanteeseen ovat lomapäivien, saldovapaiden tai muiden vapaiden käyttö.

Poissaolo töistä tilanteessa, jossa työntekijä jää kotiin hoitamaan lastaan koulun sulkeuduttua 

  • Jos työntekijä joutuu jäämään hoitamaan lastaan kotiin koulujen sulkemisen vuoksi, työsopimuslain 2 luvun 12 § ei sovellu, koska työ ei esty työpaikalla, vaan työn tekeminen estyy koulujen sulkemisen vuoksi. Tilanteeseen soveltuu työsopimuslain 4 luvun 7 § (poissaolo pakottavista perhesyistä) tai sitä vastaavat työehtosopimusmääräykset.

Karanteeniin määrääminen

  • Mikäli työntekijä on määrätty karanteeniin Suomen tartuntatautilain mukaisesti, työntekijälle maksetaan tartuntatautipäivärahaa.
  • Mikäli työehtosopimus velvoittaa maksamaan työntekijälle palkan karanteenin ajalta, on työnantajalla oikeus saada Kelalta karanteenin ajalta maksamaansa palkkaa vastaava täysimääräinen korvaus. Muussa tapauksessa karanteenin ajalta ei makseta palkkaa ja työntekijä hakee itse Kelalta tartuntatautipäivärahaa.
  • Mikäli palkka työehtosopimuksen mukaisesti maksetaan, pitää työnantajan ilmoittaa Kelaan työntekijälle aiheutuva ansionmenetyksen määrä eli se palkka, joka työntekijälle maksettaisiin, jos hän olisi työssä.
  • Myös alle 16-vuotiaan lapsen huoltaja voi saada tartuntatautipäivärahaa, jos lapsi on
    määrätty olemaan kotona tartuntataudin leviämisen estämiseksi ja huoltajalle aiheutuu siitä ansionmenetystä.
  • Jos työntekijä tartuntataudista huolimatta voi tehdä osittain omaa työtään tai jotakin muuta kuin omaa työtään, Kela maksaa tartuntatautipäivärahaa siltä osin, kun työntekijälle aiheutuu ansionmenetystä.
  • Työnantaja voi edellyttää työntekijän tekevän karanteenissa etätöitä, mikäli se on
    työvälineiden ym. puolesta mahdollista, eikä työntekijä itse ole sairas tai hänen lapsensa siten koronan takia sairas, ettei etätyön tekeminen ole työntekijälle mahdollista.
  • Jos työntekijä saa saman verran palkkaa jostakin muusta kuin siitä työstä, jota päätös
    työstäpoissaolosta koskee, hänellä ei ole oikeutta tartuntatautipäivärahaan, koska hänelle ei aiheudu ansionmenetystä.
  • Lisätietoja tartuntatautipäivärahasta: https://www.kela.fi/tyonantajat-tartuntatautipaivaraha
  • Kelan ohjeistus väliaikaisesta epidemiatuesta
  • Kelan ohjeistus Suomen rajaliikenteen rajoitusten 14.5. vaikutuksista väliaikaisen epidemiatuen maksamiseen

Vuosiloma

Vuosiloman kertyminen

  • Mikäli työntekijä on estynyt tekemästä työtään sairauden leviämisen estämiseksi annetun viranomaisen määräyksen vuoksi (vuosilomalain 7 § 2 mom. 4) kohta), kyse on työssäolon veroisesta ajasta. Esimerkiksi karanteeniin määrääminen on tällainen este. Vuosilomaa kertyy koko esteen ajalta.
  • Toistaiseksi on epäselvää, kertyykö vuosilomaa, jos kyseessä on ulkomaisen viranomaisen antama määräys. Ohjeistusta täydennetään tältä osin mahdollisuuksien mukaan myöhemmin.
  • Työnantajalla ei ole oikeutta koronan vuoksi siirtää tai peruuttaa jo myönnettyä vuosilomaa muuta kuin tietyillä julkisen sektorin aloilla (valmiuslain nojalla annetun asetuksen perusteella.) Korona-tilanne ei myöskään oikeuta työntekijää perumaan jo myönnettyä lomaa. Jos työntekijä sairastuu koronavirukseen, menetellään loman osalta vuosilomalain mukaisesti aivan kuten missä tahansa muussa sairaustapauksessa.

Työnteon estyminen

Työnteko estyy esimerkiksi sen vuoksi, että asiakkaat vähenevät koronavirustartunnan riskin vuoksi tai toimeksiannot vähenevät tai loppuvat. Mitä työnantaja voi tehdä?

  • Työnantajalla on velvollisuus maksaa palkka rajoittamattoman ajan, mikäli työnteko estyy työnantajasta johtuvasta syystä. Tällaisia syitä voivat olla myös vain välillisesti työnantajasta johtuvat toimenpiteet, jotka voidaan kohtuullisin toimenpitein poistaa. Lähtökohtaisesti työnantajan tulee siis (välttääkseen maksamasta palkkaa työnteon estymisestä huolimatta) pyrkiä tekemään kohtuullisia järjestelyjä työn käynnissä pitämiseksi, jos koronavirusepidemia aiheuttaa esimerkiksi ongelmia tavarantoimituksiin. Työnantajalta ei voida kuitenkaan edellyttää järjestelyjä, jotka ovat selvästi liiketoiminnallisesti epätarkoituksenmukaisia.
  • Yksittäistapauksessa asia voi olla toisin, jos nimenomaan koronavirukseen liittyvä tilanne esim. estää jonkin sellaisen tuotteen tai hyödykkeen toimittamisen, jota ilman työnantajan toimintaa ei voida harjoittaa.
  • Työntekijällä on oikeus saada palkkansa 14 päivän ajalta siitä, kun työnteko tosiasiallisesti estyy. Tätä ajanjaksoa ei voida lyhentää esim. lomauttamisen avulla.
  • Ennen lomautusta työnantajan tulee selvittää mahdollisuudet tarjota muuta työtä.
  • Yhteistoimintalain piirissä olevien yritysten tulee noudattaa yt-lakia normaaliin tapaan.
    Tältä osin on syytä huomata, että yhteistoimintaneuvotteluissa voidaan yhteisesti sopien lyhentää neuvotteluaikaa. Myös työehtosopimuksessa voidaan sopia lyhyemmästä lomautusilmoitusajasta. Asia tulee tarkistaa omasta työehtosopimuksesta.
  • Yhteistoimintalain 60 §:n mukaan työnantaja saa tietyissä yt-lain 6 luvun (neuvotteluvelvollisuus, vaikkakin direktion alaisia asioita) ja 8 luvun (lomautukset, irtisanomiset, osa-aikaistamiset) mukaisissa tapauksissa tehdä päätöksen poikkeuksellisesti ilman edeltäviä yt-neuvotteluita kuitenkin siten, että kun perusteita poiketa säännöksestä ei enää ole, yt-neuvottelut on käytävä. Kynnys säännöksen soveltamiseen on korkea ja edellyttää aina tapauskohtaista harkintaa. Säännöksen mahdollisesta soveltuvuudesta koronatilanteessa tietyllä alalla ja sen soveltamisesta on syytä olla yhteydessä oman alan asiantuntijaan.
  • Yhteenvetona voidaan todeta, että jos työnantaja on tehnyt kohtuulliset toimenpiteet töiden käynnissä pitämiseksi, mutta liiketoiminnallisesti mielekäs työ kuitenkin loppuu, kyseeseen tulee useimmissa tapauksissa lomautustilanne. Mikäli tilanne vaikuttaa epävarmalta, on erityisen suositeltavaa ottaa etukäteen yhteyttä omaan yhteyshenkilöösi Paltassa.

Hyödyllisiä linkkejä muille sivustoille

Ajantasaista tietoa kannattaa seurata myös esimerkiksi seuraavilta sivuilta:

 

 

 

Sivua päivitetty viimeksi 9.7.2020 klo 9.20.